Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Mhy:n kaupat toimii muuten hyvin, mutta tehtaille toimituksista tulee metsämaksuihin viivettä, tämä on varmasti ongelma kaikilla Mhy:n kanssa hankintapalvelua tekevillä, ainakin kelirikko aikaan.
Metsänomistajan saa kaikesta ainespuuksi hakatusta määristä hinnan, niin kun Tolopainen edellä kertoikin, ja niistä samoista kuutiomääristä muodostuu myös hakkaajan, yrittäjän tili aina. !
Jalapan kysymys moton tulosteista on ajankohtainen ja niitä kannattaa kysyä jo kaupan neuvottelun aikaan, niissä on paljon rahana ja mielenrauhan arvoista tietoa. Lajikohtaisia pituus ja läpimitta taulukoita pitää myös pystyä tulkitsemaan poistettavien puiden laatuperusteiden mukaan, eli laatuharvennus voi tuoda kuitupuu taulukkoon tukin kokoluokkaa olevia kappaleita, joista ei olisi kehittynyt koskaan tukkilaatua.
PRD-Tiedosto / Mittaustodistus: tiedostosta löytyy taulukot runko ja puutavaralajeittain, esim. mäntytukki, pikkutukki. parru ja kuitu. Taulukko on sinällään helppolukuinen. Pystysarakkeessa läpimitat ja vaakarivillä pituusmitat, ohjelma laskee valmiiksi läpimitat ja pituusmitat prosentteina, kappaleina ja kuutiomäärinä.
” Kaikista leimikon ainespuuksi hyväksytyistä kappaleista rekisteröityy kappaleet ko. taulukkoon. ”
Epävarmuustekijöitä puumarkkinoilla tulee olemaan jatkossakin esm. puukaupan sopimusehtojen sekä mitta- ja laatuvaatimusten jatkuva vaihtuvuus, joka monimutkaistaa puukauppavertailujen tekemistä.
Katkonnan vaikutuksia puukuppatiliin on tutkittu ja todettu niissä olevan erittäin suurta vaihtelua, esimerkkinä jopa yli 20 % saman kaltaisissa leimikoissa, tämä Toivo Hyvärisen esimerkki on vain yksi niistä, onneksi jatkossa on luvassa saada kaikilta ostajilta tukkitaulukoita mittaustodistuksen lisäksi.
Tavaralajikaupoista teollisuus pitää tietysti kiinni, mutta kyllä Toivo Hyvärisen esimerkki vaikuttaa myönteisesti metsänomistajien keskuuteen ” kun päätös linjaa, että tukkiosan sopimusmukainen talteenotto ensisijaista, ostajan katkontatarpeet toissijaista. ”
ps. näistä aiheista voisi löytyä nuorelle metsäylioppilaalle opinnäytetyö aiheitakin, jos vain uskaltaa alkaa asiaan käydä käsiksi…. !
Pahus kun ei aina kerkeä vastata ajallaan ! Aiemmin päivällä keskustelussa oli esimerkki, jossa välivähennyksen (lumpin) jälkeen jää tukkilaatua ja paksuutta kaksi metriä seuraavaan tavaralajiin, siis pikkutukkiin, sitäkin tosin motokuljettaja joutuu joskus tekemään hyväksyttävästi.
Silloin kun kaupassa on ollut tavaralajit tukista pikkutukkiin ja parruun, siinä välivähennyksen jälkeinen jakojäännös olisi pikkutukin tyvessä, eli halvemmassa laadussa, mutta ei vielä kuidussa. Tämän aptinlaatia varmistaa läpimitta ikkunaa kasvattamalla, jotta tavaralaji kirjautuu pikkutukiksi.
Ongelma syntyy taas pinoa tarkastelevalle isännälle, tai asiaan heikosti paneutuneelle valvojalle, joka voi taas alkaa syyttää siitä kuljettajaa, kun kappaleita ei voi enää hahmottaa rungoksi !
On varmasti laadullisesti ja järeytensä puolesta vaihtelevia leimikoita korjattavaksi vielä pitkäksi aikaa. Täälläpäin on tullut tavaksi yhdistellä kuvioita isommiksi käsittelykuvioiksi. Tämä käytäntö tuo helposti mukaan niitä n. 40-50 litran nuoria harvennuksia, jotka on lisänä siinä senkertaisessa harvennuskokonaisuudessa.
Jos tilalta kerätään vuosittain pelkästään vain ne hajallaan olevat kuviot jotka olisi käsittelyn tarpeessa, siitä tulisi vaikea työmaa, eikä se ole järkevää. Oston aikaan harvennusleimikkoon on hyödyllistä sisällyttää myös nuoria harvennuksia, koska hintatasoon se ei yleensä vaikuta.
Kyllä ostajat pitää vakituisesta- ja sopimusasiakkaastaan kiinni ja toivoo suurempia yhtenäisiä käsittelylohkoja, vaikka leimikko sisältäisi niitä nippa, nappa harvennuskelpoisia kuvioita, ennakkoraivauksen puutteesta ollaan paremminkin tiukkoja.
Hakkuun jälkeen esim. metsänhoitoyhdistys voi tarkastella katkontaa hankkimalla mittalaitteenvalmistajalta katkonnan simulointiohjelman, johon hakkuukoneen keräämät hyvin tarkat runkokohtaiset läpimitta ja pituustiedot syötetään.
Hakattu leimikko voidaan hakata työpöydällä uudelleen halutuilla mitoilla ja matriiseilla ja verrata saatuja puutavaralajikertymiä toteutuneeseen. Virheitä aiheuttaa vertailussa laho ja mutkaisuus.
Metlalla Joensuussa on vastaavaa tutkimusta tehnyt Jukka Malinen, jokunen vuosi sitten. Jukan tutkimustuloksia oli myös cd- versiona esim. katkaisuläpimitan vaikutus tukkikertymään kun läpimitta vaihtelee 17, 16, 15 cm, sama myös lyhviä tukin pituuksia käytettäessä, tyveltä. Ohjelma oli helppo käyttöinen 2-3:a muuttujaa vaihtamalla sai jo käsityksen suuruusluokista.
Arvoitukselliset matriisit: Keskustelu on kulkenut monen erilaisen vaihtoehdon kautta selvittää leimikon tukkimäärään ennakkomittausmenetelmiä, fideoimalla, kuvaamalla ja kevyellä pystymitalla, mutta niihin paluuta ja toiveita ei aivan lähitulevaisuudessa taida olla.
Nyt voisikin olla tärkeämpää perehtyä jo kaupan teon aikaan minkälaisella katkontapohjalla leimikko tullaan hakkaamaan. Hakkuun aikaan käytössä voi olla puulajeittain ja puutavaralajeittain useita matriiseja lukuarvoineen, kuten perushintalista, läpimittaluokittainen kappalejakaumamatriisi prosentteina, määräraja matriisi ja niin edelleen.
Nykyaikaisen hakkuukoneen mittalaitteen toimintaperiaate katkontaohjelmineen on jäänyt meille tavalliselle metsänomistajille täysin vieraaksi, ” olisiko tässä nyt lisäopiskelun paikka ?
Sellunkeittäjä firman hyvä motoisäntä ja motokuljettaja on, joka saa aikaan määriä ja laatua (tukit), ajaa automatiikalla orjallisesti hintalistan ehdotusten mukaisesti, mikä on helppoa. Myyjän kannalta silloin töissä on huono motoisäntä ja huonokuljettaja, josta esimerkki hovioikeudesta.
Samaan aikaan jos leimikolla ei jouda kukaan käymään ja valvomaan muodostuu käytäntö totutusta tavasta ja jatketaan sillä entisellä hyvällä katkontapohjalla, johon puunostajalla ei liene huomautettavaa.
Anneli oli oikeilla jäljillä aiheesta, rungon sovitut laatuvaatimukset täyttävän tukkiosan tilavuus, siinähän se on. Kauppakirja ja kauppakirjan liitteenä oleva laatuvaatimus määrittää myyjälle ja leimikon hakkaajalle mitat ja tavaralajin laadun jonka moton katkontasahaus kuittaa sen tavaralajin tehdyksi.
Tuulenkaato ja myrskytuholeimikolla on lumpit ja välivähennykset ovat rahan arvoinen tieto kun lasketan korvattavia m3 määriä esim. vakuutusyhtiölle.
Teollisuuden puolelta (sellunkeittäjät) ei taida olla parempaa tiedossa kun tavaralajimenetelmä, erityisesti laadullisesti keskinkertaisille ja heikommille leimikoille. Hovioikeuden päätös saa nyt myös ostajia miettimään korjaavia toimintatapoja, koska puuntarvetta on myös jatkossa !
Sahureille tässä on tullutkin arvostusta lisäävää markkinointia jatkaa jo aiemmin käytössä ollutta tapaa esittää katkontatulokset.
ps. suorittavalta asiallinen kommentti optimointiohjelman toimintaan, ja tukkilajien puutteeseen, jokaiseen motolla tehtävään leimikkoon tulee jokunen tukki, tukin laatuiset kuidut antaa väärän kuvan hakkaajasta, vaikka vika on toisaalla.
