Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Esimerkkileimikossa tilanne parani kun osto alkoi käyttää koko tukkiosaan samaa hintaa tyvestä- minimiin, 15 cm. Aiemmin siihen jäi aina useammalle silmäparille tarkastettavaa ja arvaiiltavaa, tämä hinnan muutos kyllä mahdollisti huomattavasti paremmin ns. automaattiajon.
Tukin mitalla pysyminen (pieni katkaisu marginaali) ja laadunvaihtelut rungossa oli se joka lisäsi kuljettajalle epävarmuutta siitä mitalla pysymisestä. Karsintaa yli tukin pituuden toi epätarkkuutta, pituusmitta oli tarkin keskipituisella tukilla 49 dm.
Tarkennuksia sivulla 20 esittämääni päällekkäisiä läpimittoja katkaisuikkunassa. Täällä oli vuodesta 2010 alkaen tavallista kerätä leimikosta paljon tavaralajia samasta runkolajista. Erikospuilla oli omat pituusmitat, läpimitta-alueet ja tavaralajihinnat, jotka oli laadullisesti normaalitukin laadusta poikkeavia, hieman halvempia.
Lajit ja laatu: mäntytukki normaali ES-laatu, ratapuu, tuoreoksa max 10 cm, hirsitukki, kuivaoksaosa joka sai sisältää pieniä mutkia kunhan latva palasi linjaan, latvatukki, tuoreoksainen, pikkutukki, parru ja mäntykuitu, nämä oli aptissa huomioitu omina lajeinaan.
Käytännössä tämän joutui kuljettaja ajamaan ns. huolellisella käsiajolla. Haittapuolena näissä oli kun halvempaan tavaralajiin sisältyi kalliinman rungon osaa, toinen merkittävä tekijä oli apteerausvaiheessa kouran edestakaisin ajo rungolla mitan tarkistamiseksi, siinä apteerattava runko kului ja syntyi mittavirhettä.
Teoriassa tämä voisi onnistua automaattiajonakin, mutta käytännössä onkin jo paljon haastavampi !
Anneli vähän ihmetteli, että pysyykö aptit mukana jos samasta leimikosta haetaan 7-8 tavaralajia samasta puulajista. Omanäkemys on, että tulos siitäkin leimikosta saadaan, mutta katkaisuikkunaan syntyy jo päällekkäisiä läpimitta alueita ja jakojäännöksiä edellisestä tavaralajista.
Lopputulos myyjälle ja hakkuuoikeuden omistajalle lukuisiin toimituspaikkoineen lienee jo jonkun verran mielenkiintoinen, sivukuluineen ja metsämaksuineen, kosta leimikoiden keskikoko on n.300- 400 m3 / leimikko
Väli-Suomessa sahoilla on tuo hyväksyttävä rakkiprosentti on haarukassa 1-3 %, ilman raakista aiheutuvaa erillistä huomautusta, tämä samainen prosentti voi olla myös sen ostopomon hyväksytyn hyvän toiminnan haarukka. Näillä joustoilla varmistetaan tukin tulo sahoille.
Noin 100 km:n säteellä on 4-5 yksityistä sahaa, jotka kilpailee niistä ehkä vähän laadukkaammista leimikoista. Moton kuljettaja, jolla on asenne- ja tahtotila kyllä tietää tekemänsä tukkien laadun, joskus voi käydä niinkin, että joutuu tekemään tarkoituksella muutaman raakin, hyvä niin !
Palanterilta vahvaa huomiointia aiheesta. Tukinlaadun varmistaminen ja pelkästään hakkuumäärän tavoittelu johtaa hyvin helposti ns. hyväksyttyyn toimintamalliin. Ostaja joka on vahvasti kuidunjalostaja saa järeää raaka-ainetta edullisesti, motoyrittäjä joka saa tuottavuutta nostettua ja tukin kohdalla myönteistä palautetta kun laatu on tasaista ja hyvät laatuaprosentit, siis hyvä ja esimerkillinen yrittäjä.
Huomattavan monessa ostotarjouksella tänä voi näyttää myyjälle jopa hyvältä, tukilla korkea, kuidulla jopa hieman kilpailijoita heikompi hinta, leimausluettelon tiedoilla laskettuna. ”Siinä voi maallikko olla hieman pulassa” , mutta olihan siinä tukille kunnon hinta !
Paljon on hyödyllisiä näkökohtia tullutkin esille Turun hovioikeuden päätöksestä ym. leimikkotekijöihin liittyvistä kuvista ja tekstistä. Tämä on pelkästään hyvä, että aiheesta saadaan monipuolinen kuva.
Metsänomistajaillassa oli samainen päätös puheenaiheena, ryhmässä oli myös kaksi moton kuljettajaa, joista toinen myös metsänomistaja. Kysymyksiä sateli motoammattilaisille kun selvisi, että heillä oli asiallista käytännön tietoa jakaa hakkuuseen ja katkontaan liittyen.
Väliajalla keskustelu kääntyi motontoimintaan palstalla, tunnelma vapautui ja kysymyksiä sinkoili eräs naismetsänomista kysyi kuinka paljon moto hakkaa tunnissa avoleimikolla, siihen tuli vastaus heti, että aukolla 50 m3 ja vuorossa 300-350 m3, siinä sitä ihmeteltiin aikansa ja hetken päästä toinen motokolleega kertoi päässeensä tekemään tilivälin, josta kertymä oli ollut 50 m3 kaikille työtunneille. Siinä vaiheessa minulla särähti, että olikohan tämä oikea kohderyhmä näille saavutuksille !
Hovioikeuden päätöksen syntyyn on olleet vaikuttamassa vahvasti MTK:n lakiasiahenkilö ja kenttäpäällikkö. Kenttäpäällikkö on kerännyt vaikuttavan määrän asiallista työmaakohtaista tieto tapahtuneesta. Sillä tietopaketilla on pystytty toteen näyttämään tapahtunut virhe.
Metsänmyyjällä on ollut myös päättäväinen asenne kun on jaksanut taistella oikeuksistaan vuosia.
Laadullisesti tavallinen leimikko voi sisältää vastaanoton mukaan sahalla 1, 2, 3 luokkaa miltei tasajaolla ja lisäksi 1-3 % ns. raakkia, kaikki nämä myyjälle 60 € / m3. Jos leimikko on heikkolaatuinen ja hakattu hyväksyttävästi tukiksi silloin kolmoisluokan tukin osuus kasvaa ja ykkösluokan vastaavasti pienenee. Sahurille tämä on tietysti menetys, koska valmiintavaran hintaerot on huomattavia.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että laadullisesti heikonleimikon myyjä hieman voittaa, koska laatulisää suursahoilla ei käytännössä tunneta. Oston vaiheessa leimikoiden välinen hintaero on vain muutama euro ja kilpailutilanteessa ei sitäkään.
Saman havainnon olen tehnyt täältä Väli-Suomesta MG:n puunhankinnasta kun Mäyräkoira ja jees h-valta. Omista ja naapurin hakkuun valvonta tilanteista olen saanut myös myönteisen kuvan ja tunteen hakkuun etenemisestä, siihen voi vaikuttaa myös miten valvoja asian esittää. Keskustelu vapautta myös motonkuljettajan toteuttamaan niitä ko. kaupan ehtoja ja tekemään siinä parastaan.
Pahimmillaan virheellinen ostajan- ja hakkaajan syyttely voi johtaa siihen, ettei seuraavalle leimikolle tulekkaan tarjouksia tai jos tulee se voi olla hieman puutteellinen.
