Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Tervetuloa Miikkam, uusi palstalainen tuo aina uusia ajatuksia ja väriä metsänkäsittelyyn ja hoitoon. Palstalaisethan jakaa mielellään näkemyksiä ja käy keskustelua niistä hyväksi koetuista metsänhoito malleista, myös uusille metsästä kiinnostuneille.
Itse olen tullut metsänomistajaksi 35 vuotiaana ja tehnyt omat metsänhoitotyöni, viljelytyöt ja taimikonhoitotyöt hyötyliikuntana itse, hakkuut ja konetyöt ollut puunostajan ja urakoitsian töitä. Metsänhoitotöitä ym. oli minuakin jo odottamassa kun olin jäämässä päivätöistä vapaalle, tänä vuonna niitä kertyy siitä syystä normaalia enemmän
Metsälehden sivuilla tulee käytyä hieman satunnaisesti, joskus voi olla mielenkiintoinen aihe käsittelyssä, mutta huomaan sen vasta vähän myöhässä, mutta luettua tulee kyllä kaikki, ainakin vähän viiveellä.
Lannoitus käsipelillä vakka ja äyskäri varusteena on kyllä vaativa urakka. Pienialaiset kohteet saa tietysti levitettyä, mutta jo kahdenkin hehtaarin kuvio on jo vaativa urakka maallikolle. Omatkin kokeilut jäi yhteen kertaan, kun oli havaittu boorin puute 1,3:n ha kuviolla, siis siihen innolla kokeilemaan vakkalevitystä.
Kuvio oli mätästysaluetta ja kuusentaimet 2,5-3 m mittaisia lannoite säkkitavaraa, säkkivarasto oli kuvion reunassa. Vaikeutena siinä oli ojat ja laikut mättäiden reunoilla, joista oli muodostettu osa mättäistä. Lisä hankaluutta toi myös säkkivaraston paikka, tuli epävarmuus siitä, missä mahtoi olla levitysalueen raja.
Myöhemmät lannoitukset on tehtykin traktori ja helikopterilevityksenä. Helikopterilevitys on ylivoimaisesti paras valinta kun halutaan tasaista työnjälkeä, palautteena levityksestä saa kartan helikopterin lentoradoista, laaturaportti, jota voi vielä tarkentaa maastossa halutessaan.
Lannoitus-suositusten mukaisilla määrillä on helppoa ja tuottoisaa, kasvu lisääntyy, kiertoaika lyhenee ja kuluista saa verovähennyksen.
Jos syksyisellä taimikonhoito päivällä on pituutta 6-7 tuntia, silloin pitempiä taukoja ei päivään sisälly, kaksi kertaa tankkaus ja samalla välipala. Aamulla normaali aamupala puuro ym., metsään mukaan termos hunaja mehua kuumana, 3-4:n palaa reissumiestä, pienipätkä makkaraa, banaani tai omena ja joskus kahvit. Tulet teen jos on sateinen sää, lämminruoka sitten kotiin palattua.
Aikaisemmin oli kokeilussa lämminruoka termoksessa, mutta se oli liian vahva nautittavaksi kerralla, työ ei oikein luistanut. ennen kun vähän ennen kotiin lähtöä.
Yrittäjämetsurina ympäri vuoden toimijalta vaaditaan myös ns. supliikkitaitoja. On eduksi jos jaksa olla monessa mukana yleensäkin. Tuntemani yrittäjämetsuri on monipuolistanut toimintaympäristöään, tekee välillä pieniä rakennustöitä, mökkitalkkarin ja taajamahakkuita.
Monipuolisuus on se jolla pääsee ja jaksaa vuoden ympäri, ollen jatkuvasti yrittäjä. Yrittäjä tarvitsee verkostoitua toisten pienempien palvelun tarjoajien kanssa, esim. kone- ja lyhytaikaista lisäapua urakoiden läpiviemiseen sovitusti.
Motto hänellä on, että kokemuksen karttuessa tulisi löytää sopivatyö erivuoden- ja säiden vaihtelun varalta jokaiselle työpäivälle, se olisi sitä ammattitaitoa, josta syntyy myös luottamus töidenteettäjille !
Yrittäjä- Metsurit on yleistynyt myös täällä päin. Työn hinnoittelussa on urakkatyönä ja aikapalkalla tekeviä metsureita. Puolituttu metsuri sanoi joutuneen aloittamaan työt urakalla, koska eivät tunteneet häntä aikaisemmin. Tuntityönä veloitus on 30-33 € / tunti, kokenut ja harjaantunut metsuri tekee lähes samaa tahtia molemmissa hinnoittelu tavoissa.
Suuremman pinta-alan urakoissa on se vaara, josta edellä on varoiteltukin, että se sisältää helppoa ja jopa kaksikertaa hitaampaa raivattavaa, siinä yrittäjän mieliala- ja aikataulu kärsii. ” Urakkahinnoittelu kohde on aina käytävä paikanpäällä tarkastamassa ”
Aikapalkalla tehtäessä kannattaa tehdä asiakkaan puolesta ainakin kemera hakemukset ym. muut suunnittelutyöt, koska jokaiseen viikkoon tai kuukauteen sattuu niitä sade päiviä, silloin voi perehtyä niihin, ilman kiirettä.
Ennen viimeistä Mhy:n lakimuutosta korjuupalvelu toiminta oli jo muutamilla yhdistyksillä yleistä, joka tosin puhutti kovasti kilpailevia tarjouksen tekijöitä, mutta ei niitä kumminkaan lakitupaan asti viety. Lakimuutoksen jälkeen sen otti käyttöönsä kaikki Mhy:t ja palvelulle nimitettiin vastuullinen vetäjä.
Leimikko rakenne oli kirjavaa, Mhy hoiti kumminkin nekin pienet ja vaikeammin korjattavissa olevat kohteet, hyvä niin, ” se on palvelua asiakkaille” . Kokonaisuuden onnistuminen on sen varassa, kuinka hyvin korjuupalvelun vetäjä on motivoitunut viemään korjuun läpi, hakkuu ajankohta, valvonta ja yhteys myyjään ym.
On varmaan metsänomistajilla tilanteita ja tarpeita hakkauttaa nykyisen metsälain sallimalla tavalla, silloin se on harkittu ja toivottu valinta.
Jos päältäpäin hakkuusta tulisi valtamenetelmä hyödyn siitä saisi ainakin lähitulevaisuudessa puunostaja, parikymmentä prosenttia pienemmällä kantohinnalla, tukin keskikoon kasvulla ja eurosta kahteen pienemmällä hakkuukustannuksilla. Motoyrittäjille tämä näkyisi myös myönteisenä ja toivottuna tuottavuuden paranemisena.
Valtaosa firmojen korjaamista toisen harvennuksen leimikoista on pystykauppoja, joissa tukkien hinta avo / harvennus ero on 10-12 € m3, jota päältäpäin harvennettuna kertyy varsin paljon !
Mielenkiinnolla olen käynyt tarkastelemassa päältäpäin harvennettuja kuvioita, joista on paljastunut sama totuus, pohjapinta-ala on mennyt liian alas ja täytteenä on varsin hassun näköisiä kasvatettavia runkoja, eli kuviolta kerätty jo seuraavan hakkukerran satoa ja kasvupaikka on osittain vajaana (mahona) vuosikymmeniä.
