Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Oletteko huomioineet, että metsäkaupan teon yhteydessä voi ottaa kantaa, onko edelleenkuljetus sallittua vai ei, ennen mittiksen hyväksyntää ?
Nuorempipolvi on siirtynyt tekemään hakkuusuunnitelmia ja puukauppaa netin välityksellä, nuorilla voi olla se metsällinen tietämys ainakin aluksi vielä heikkoa. Esim. metsään. fi:n kautta käydään tutkimassa tilan hakkuumahdollisuudet ja kaupat tehdään kuutio.fi:n kautta eikä kumpikaan ehdi käydä metsässä, kauppa tehdään ja jäädään odottamaan hakkuuta.
Yllätys voi olla rahallisesti huomattavankin suuri kun kaupan arvosta putoaa 30-40 %, silloin epäilys voi vallata mielen, huijasiko ostaja, oliko moto listalla kaikki hakattu ja tekikö motokuljettaja tukit kuiduksi ym. Epäilys voikin kohdistua aivan väärään tahoon !
Tehdas mittaus sahoilla on tarkka, jos puut on puhtaita lumesta ja jäästä. Tehdasmitan hankaluutena on pienien erien luotettavasti erillään pitäminen kuljetuksessa, tilitysten viivästyminen ja puutavaran jäänti mittaamattomana metsään.
Sahamitta luovutusmittana: kokeiluja konenäön toimivuudesta on saatu, josta on puhuttu jo vuosia, haittapuolena on ennakkoon arvailu sen paljastavan puun sisäisiä vikoja jopa liian paljon ja sitä kautta kiristävän tukin laatua. Nähtäväksi jää joko uusiin suursahoihin nämä mittalaitteet asennetaan !
Hakkuun valvojan valtuudet voi olla hyvinkin laajat, kun niistä sovitaan ennakkoon. Metsänomista voi antaa valtuuden leimikonsuunnittelusta hakkuun- ja autokuljetuksen lopputarkastuksiin, suppeimmillaan valtakirja voi käsittää vain yksittäisen käynnin työmaalla, kirjallinen palaute työmaan tapahtumista on yleistynyt, varsinkin yhtymien ja kuolinpesien ollessa valtakirjan antajina.
Jos valvojalla on hakattavasta leimikosta ja moton tuottamista tulosteista jonkin verran kokemusta, niin lista tarjoaa puolueetonta tietoa kaikkien tehtyjen kappaleiden pituus- ja paksuustiedoista.
Työnsä osaava valvoja pystyy jo näillä tiedoilla hahmottamaan missä mennään, onko kauppakirjan pituus- ja läpimitta minimit käytössä, esimerkiksi onko, kauppakirjan lyhviäpiuuksia tehty ja mitä on sovittu välivähennyksistä, jääkö hylky metsään vai tehdäänkö kolmenmetrin kuitu ym , nämä vaikuttaa merkittävästi tukkikertymään.
Mtk on oikeaan aikaan kiinnittänyt huomiota jo lähes vakiintuneeseen kuidun katkontaan. Uskon tämän puhuttavan myös ostajien palavereissa, ettei kauppakirjasta kovin paljon poikkeavaa katkontamatriisia voi lähettää motolle työohjeeksi !
Yleistä on myös se, jos moto on työmaalla vielä lähikuljetuksen lopettelun aikoihin, että moto tekee vielä vauriopuut pois, josta seuraa heti iso tyhjä tila jo kertaalleen harvennetussa leimikossa.
Vastaharvennuttuihin leimikoihin taitaa lähes aina sattua joko tuuli- tai lumituhoja, joka pienentää pohjapinta-alaa, lopputulos onkin sitten sitolkan esimerkin mukainen.
Pystykaupan harvennuksen lisätietoihin kannattaakin määritellä jäävänpuuston pohjapinta-ala, tai maininta harventaminen käyrille, silloin vastuu siirtyy hakkaajalle, joka yleensä hillitseekin liian harvaksi hakkuun.
Toinen valvonnan puutteesta esille tullut tilanne on liian voimakas harvennus, runkolukua poistetaan hyvän metsänhoidon suositusten alakäyrän ja lakirajan väliin ja lisäksi vielä väärä jäävän puuston valinta, metsän arvokehityksen kannalta.
Tämä virhe vaikuttaa kiertoajan loppuun ja vähentää myöhempien hakkuiden arvoa merkittävästi !
Metsänmyyjän kannalta ainakin osittain pieleen menneitä hakkuita kerkesi tulla jo kohtalaisen paljon, vähäisen valvonnan johdosta. Osta ei valvo esim. katkontaa myyjän puolesta, vaikka kaupanteon aikaan sellainen tunne jäisikin myyjälle.
Mtk on tehnyt jo jonkun aikaa taustatyötä Mhy:n korjuupalvelun kehittämiseen. Yhdistyksiin on valittu aktiivisia ja motivoituneita korjuupalvelun vetäjiä, joka on ainakin täällä päin nostanut Mhy:n korjuupalvelun uudelle hyvälle tasolle.
Kokonaisuutena katkontatietojen mukaan tulo mittaustodistuksen lisäksi lisää avoimuutta puukauppaan. UPM näki kokonaisuuden sen verran tärkeäksi, että lupasi katkontatiedot ja heti perään MG lupasi harkita ja sitten soveltaa samaa yksityisten metsänomistajien pystykaupoissa.
Itä-Suomessa on 3-4:n yksityistä sahuria, joille oli kunnia-asia toimittaa tukkilistat ja markkinoida sillä jo seuraavia kauppoja. Mhy:n korjuupalvelu on myös saanut vakaan jalansian puukaupoissa, parhailla yhdistyksillä korjuumäärät on 150-220 tuhatta m3 / vuosi. Leimikkorakenne on pääasiassa energialeimikoista sähkölinjojen levenntyksistä pieniin aukkoihin.
Tervetuloa Miikkam, uusi palstalainen tuo aina uusia ajatuksia ja väriä metsänkäsittelyyn ja hoitoon. Palstalaisethan jakaa mielellään näkemyksiä ja käy keskustelua niistä hyväksi koetuista metsänhoito malleista, myös uusille metsästä kiinnostuneille.
Itse olen tullut metsänomistajaksi 35 vuotiaana ja tehnyt omat metsänhoitotyöni, viljelytyöt ja taimikonhoitotyöt hyötyliikuntana itse, hakkuut ja konetyöt ollut puunostajan ja urakoitsian töitä. Metsänhoitotöitä ym. oli minuakin jo odottamassa kun olin jäämässä päivätöistä vapaalle, tänä vuonna niitä kertyy siitä syystä normaalia enemmän
Metsälehden sivuilla tulee käytyä hieman satunnaisesti, joskus voi olla mielenkiintoinen aihe käsittelyssä, mutta huomaan sen vasta vähän myöhässä, mutta luettua tulee kyllä kaikki, ainakin vähän viiveellä.
