Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Onhan puunostajien lähtökohdissakin jo huomattavia eroja, jos vertailussa sellunkeittäjät ja sahurit. Sellufirman katkonta vaihtoehdot on rajalliset ja minimimittana 43 on siitä jo paljon kertova. Sahurin lähtökohta onkin kerätä mahdollisimma paljon sahauskelpoista laatua omaan käyttöön, koska kuidun myynti sellun keittäjälle on pakollinen toimenpide, eikä hintakaan aina ole siihen houkutteleva.
Väli- Suomessa sahureita on huomattavan paljon, joka näkyy kilpailuna tukin katkonta ja pituuksien runsaana valikkona, minipituuskin yleensä jopa 34 dm, keräämään sitä jakojäännöstä tukin latvasta.
Itä-Suomessa saha- ja erikoispuun ostajat tarkastaa leimikot ja korjuu olosuhteet kokonaisuutea. Maastokäynnista on hyötyä koko korjuu tapahtuma- ajan, hakkuusta kaukokuljetukseen.
Samalla kun leimikkotekiät tarkastetaan tulee kokoojaurat ja varatopaikat nähdyksi ja korjuuajankohtakin voi varmistua paremmin sille leimikolle sopivaksi. Suurin hyötyjä korjuuolosuhteiden ennakko tarkastukasata saa puunostaja.
Oikea-aikainen korjuun ajankohta vähentää varastojen ja teiden korjaustarvetta ja saa naapuri tiloilta synpatiat puolelleen, joka tuo uusia kauppasuhteita jatkossa.
Apropoo, Hyviä ja monelta harmilta olet säästynyt, kun olet kuunnellut varoituksia kaverilta.
Omina kokemuksina olen huomannut kyseisen toimian hakkuujälkien olevan hyvää tasoa, jopa kiitettävää, mutta muu toiminta kaupan ympärillä on vielä ns. harjoittelua, ja ne on juuri niitä asioita mitkä on puunmyyjälle tarkeitä
Pystykaupassa on kaikki kotiin päin minkä saa kauppakirjalle krjattua, hyvän tukkileimikon erikoisolosuhteet, tavaralajit, katkontapituudet ja pituuksien käyttö rungon muotojen mukaan.
Tässä markkina tilanteessa kaupanlisä ehtoihin kannattaakin kirjata leimikon lisäehdot, esim. oksat- ja latvusmassat kasoihin ym. mieltä askarruttavat asiat.
Ps. noususuhdanne tukin hinnoissa on ennustettu tasaantuvan !
Apropoo, Ptstykupassa tosiaan ei vähennetä kauppakirjan yksikköhinnoista ei tehdä muita vähennyksiä kuin veronpidätys ja lisätään alv, jos myyjä on alvin alainen.
Mhy:n kanssa tehty hankinta kauppa toteutuu meilläkin A.Jalkasen kertoman mukaan, eli korjuukustannus vähennetään, leimikkokohtaisen maaston ja järeyden mukaan.
Suomen metsät kuntoon käyttää myös samaa periaatetta hankintakaupoissan, (avoinkauppa) Näissä molemmissa on myyjän hyvä huomata, ettei korjuukustannuksia eina tiedä ennakkoon, kun vasta hakkuun jälkeen !
Työsuorituksena yhden henkilön istutusurakka 3500-4000 kappaletta taimia on huippu suoritus, ykden paivän aikana. Liikunnassa istutusurakkaa voisi verrata 24 tunnin juoksutapahtuman tai loppet hiihtotapahtumaan.
Huippu suorituksen jälkeen on aina levon ja palautumisen aka, muuten on hankala saavuttaa toista vastaavaa tulosta taimenistutuksessakaan.
Jätkä 5.5- 23, Energiapuun kantohinta Keski-Suomessa 5,51 €/ m3 oli ilmeisesti oksa- ja latvusmassan hinta ? Nyt energiapuun hinnat ovat kehittyneet Itä-Suomessakin myönteisesti, esimerkiksi talvikohde pystykaupalla ensiharvennukselta.
Oksat- ja latvusmassa + kokopuu 6-8 €, karsittu ranka, latva 3 cm 22-24 € /m3. Karsitut puutavaralajit tehdään rinnankorkeudelta yli 8 cm rungoista ja tätä pinempi aina 5 cm:n rinnannankorkeusläpimittaan kokopuuksi.
Metsälehden olisi jatkettava aktiivista mukana oloa Metsäkeskuksen lausunnosta. Asia voi olla niikin, ettei Metsäkeskuksen toimintatapaan enää kuulu (toimihenkilölle) valinnaisena maastotyön mahdollisuutta, eli tulkinnat tehdän mahdollisimman paljon toimistotyönä.
Ei ole kauankaan aikaa siitä kun metsäalan työpaikkailmoituksissa oli korostettu lausetta, työnhakijan tulisi olla maastokelpoinen, tälle huomiolle olisi käyttöä edelleen.
Metsäkeskuksen julkaisema mittaus tulos oli rohkea, jopa röyhkeä, joka vaatisi lisä selvittelyä.
Täällä päin Kainuussa, tavaralalaji- ja energiakouran valinta näyttää nyt menevän niin, että jos ensiharvenuksessa on pikkutukkia ja normaalitukkia poistettavissa puissa silloin valinta on tavaralajikoura. Energiapuukouralla muut, jos ko. aisestavaraa ei krry.
Tavaralaji kaupassa ainespuu mitataan motolla ja energiapuut kuormatraktorin vaakamitalla. Energiapuuksi hakatun kuvion puusto ja metsäpohja jää hyvin siistiin kasvun vaiheeseen, kun verrataan sitä vaikka tavaralajiksi hakattuun vastaavaan kuusikon ensiharvennukseen, jossa ennakkoraivuun puusto jää metsäpohjaan.
Energiapuuksi hakkuu lisää kuvion hakkuukertymää n. 15 -20%
Taimikoiden laadun heikentymiseen on myös hyviä ” selityksiä ”. Aikaisemmin valtiolta sai luonnontuhon metsitykseen ilmaiset taimet ja työkustannus avustuksen, nykyisin vastuu siitä jää maanomistajalle.
Jos uudelleen viljelyn raja on 600-700 kpl /ha, ei siitäkään ole odotettavissa tasarakenteista ja laadukasta kohdetta tuleville harvennuksille. Koneellinen puunkorjuu joutuu näistä puutteesta kärsimään mainehaitan ja huonon kannattavuuden tehdystä työstä.
Lisäksi ne taimikot, jotka-alittaa uudistusrajan niitä jää vielä uudistamatta uudelleen, viljely kustannusten pelossa, jotka odottaa sitten hoitamattomana ensiharvennusta.
Myös Itä-Suomessa, Kainuussa on energiapuun kysyntä kasvanut hyvälle tasolle. Korjuun malli ja käytetyn kouran vaatimus on leimikon järeyden ja ainespuun talteenoton mukaan. Mittaus ainespuukouralla jos leimikossa on tukkilaatua n. kuorman verran ja ajokoneen vaakamittauksena polttoonmenevät erät.
Oma kevään kauppa sisälsi ylispuun poistoa, kakkos- ja kolmosluokan harvennusta, josta tukin osuus 1/5 osa. Leimikkon mittaus tapahtuu tukin osalta motomitalla, karsitturanka ja latvusmassa ajokoneen vaakamittauksena.
Karsitunrangan minimi on rinnalta 8 cm ja sitä ohuempi karsimattoman latvusmassa kasaan. Varstolle tulee vain kolme eri pinoa tukit, karsittu ja karsimaton ranka, joka on varastoinnin kannalta hyvä järjestely.
Myönteistä ko. kevään kaupassa oli se, kun karsittu- ja karsimaton ranka voi sisältää kaikkia puutavaralajia, tässäkin kaupassa kauppaan kuuluu lehtikuusikon ensiharvennusta, jolle ei oikein muualle ole markkinoita.
Toinen, ja ehkä tärkein syy kaupan syntyyn oli, energiapuun hyvin kehittynyt hintataso, sen seurauksena on mahdollisuus laittaa nyt metsät hyvään tuottokuntoon, jotka on ehkä odottaneetkin parempa kysyntää !
