Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Ilmeisesti ensiviikolla voi metsään. fi kautta tehdä toteutus ilmoituksia niille kuvioille joilla on jo hyväksytty rahoitushakemus.
Ps. tämän tiedon luin jostakin !
Väli- Suomessa kaupoille pääsee jos taimikon hoito on tehty ajallaan ja poistuma on 40 m3 / ha. Silloin esim. kuivahkon kangaan männikössä olisi runkoja ylimmillään n. 1000 r ja alimmillaan n.800 r / ha, jäävän puuston keskiläpimitta 15 cm.
Poistettavan rungon järeys vaihteleekin lähtötilanteen mukaan, onko poistattavissa rungoissa susipuita merkittävästi, koska pääosa poistumasta tulee ensisiaisesti vikaisista- ja kehitykessä jälkeen jääneistä rungoista,lopuksi pohjapinta- ala tai runkoluku tarkennetaan päävaltapuista.
Yleisesti saavutettu runkokoko on 130 – 150 litran välissä, tässä kuvatussa hoidetussa palstassa pärjää jo yrittäjäkin, koska selkeässä olosuhteissa on mielekästä kuljettajankin tehdä töitä.
Nainen metsäammattilaisena aiheuttaa enää vain vähän hämmennystä. Metsäopistoissakin naisten osuus ont vakiintunut n, 30 prosentin tasoon.
Nainen on aikanaan herättänyt monenlaisia kysymyksiä ja hämmennystäkin metsänomistajajien keskuudessa, mutta se on jo mennyttä aikaa.
Nyt tilanne on jo päin vastoin esim. naismetsänhoidonneuvojia valitaan yhdistyksen toimihenkilöiksi hyvän koulutuksen ja sosiaalisten taitojen perusteella ohi mieshakijoiden.
Sosiaaliset taidot on tulleelleet entistä tärkeeämmäksi kun fyysisen työn osuus on laskenut metsäalallakin. Luontopalveluissa ja tutkioina toimivlle naismetsäammattilaisille voi nostaa hattua, kun sitä kautta metsäala on muuttumassa avoimemmaksi ja moniarvoisemmaksi.
Aika näyttää miten Binderholzsin puunhankinta alkaa rullaaman, Vapo Timber jo kolmeikymmentä vuotta sitten alkoi tekemään kokeiluja lyhvien ja pieniläpimittaisten tukkien sahauksesta, siitä tulikin sitten jatkuva käytäntö kaiken tyyppisiin leimikoihin.
Vapo oli myyjien kannalta tykätty ja luotettava puunostaja, kun urakoitsiat oli vielä koulutettu hakkaamaan rungon mukaan, tukkirosentit oli hyvällä tasolla ja sitä kautta metsätili.
Harvestialla oli sitten se toimittajan rooli, johon Vapo isäntänä toivoi paremmin niitä pituuksia mistä mrkkinoilla sai vahvempa katteen, mutta se ei toiminutkaan kaikissa leimikoissa aivan niin hyvin kun mihin oli totuttu.
Binderholzin avauas ei kumminkaan heti ja äkkiä houkuttele kuusitukki kaupan tekoon, koska boonus etu on vielä epäselvä !
Omalla kokeneella organisaatiolla ja uutena ostajana Binderholz on mielenkiintoinen puunkäyttäjä, koska jo nyt huomattava osa sahojen tuotannosta suuntautuu omaan jalostukseen, muuna kuin perus lankkuna..
Metsänmyyjien on kyllä lupa odotta hyvää mitta- ja lajivalikoimaa lähitulevaisuudessa, kunhan laitokset ensin trimmataan raaka-aineelle sopivaan tuotanto kuntoon.
Väli-Suomi on selvinnyt metsätuhoista kohtuullisen hyvin. Juurikääpää on kyllä ollut jo reilusti toistakymmentä vuotta. Levinneisyyden raja kulkee Kajaanin korkeudella, juurikääpä näyttää hyötyvän ympärivuotisista hakkuista.
Kirjanpainajasta on toistaiseksi vain yksittäisiä havaintoja, mutta tarkkailun alla metsiä kyllä kannattaa pitää.
Sienitaudit, kuten versosurma karsii onneksi vain puiden alempia oksia, eikä vielä tee merkittäviä tuhoja.
Jos kasvukauden aikainen lämpötila jatkaa lämpemistään silloin kyllä lisääntyy sienitauditkin. Lämpösummakertymä ksvukauden aikana täällä on vähän yli 1000 d.d.
Merkkausnauhojen merkillä värin ja lukumäärän perusteella viestitetään yrityskohtaisesti tiettyä asiaa firman puunkorjuussa mukana oleville.
Parikymmentä vuotta sitten firmat teki ja haki kukin omaan toimintaansa laatu- ja ympäsisstöjärjestelmän sertifiointia varten ja sitä varten tuli määritellä myös leimikoiden merkkaukset.
Merkkaus vaatimus oli sitten firma kohtainen, mutta merkkaus tapa kyllä oli sama isommalla alueella firmassa. Tästä syystä luulen syntyneen vähän eri asiaa tarkoittavia nauhoituksia eri ostajien välille.
Raja ja Palsta: Kyllä nämä on niitä asioita joista on pidettävä metsässä toimioiden puhetta ja ääntä niin kauan kuin asia alkaa korjaantua, ” jos olet ääneti ja hakkaat ” niin silloin näitä hankaluuksia riittää.
Itä-Suomessa taisi pahin välinpitämättömyys rajausia kohtaan mennä ohi. Tilan lähellä asuvilla isännillä on hyvä ote leimikoiden valmistelussa hakkuuta varten. Mhy kyllä nauhoittaa kun muistaa ottaa asian esille ainakin valtakirjakaupoissa.
Pystykaupalla firmalle myyty leimikko kyllä joskus tuntuu puhuttavan, mutta hakkuuoikeuden omistajallakin on velvollisuutensa jo maineensa puolestakin, pitää olla hereillä, koska arvokkaista leimikoista on vielä säilynyt kilpailua.
Osansa asiaan on tuoneet myös koneenvalmistajat, joita täälläkin esiteltiin useamman valmistajan toimesta. Näitä tilaisuuksia kuunteli myös metsäpäälliköt tarkasti ja tulivat vakuuttuneiksi gps:n toimivuudesta.
Kun työmaa oli helpossa kohteessa, (kesällä, avohakkuu ) gps :n testi rajalijalla oli molemmissa ilaisuuksissa lounaan jälkeen iltapäivällä, siinä kyllä gps. löysi rajat.
Ei mennyt kauankan kun firmalta tuli ohjeita, ettei kaikkia kohteita kannata rajata, koska kuljettaja tunnistaa tilan ja kuvioiden rajat. Tällä hetkellä on täälläkin taas palattu merkkaamaan tilanrajat ja kuvioiden epäselvät kohdat, rajauksista on tullut metsäharjoittelioiden työsarkaa, josta palaute on ollut hyvää !
