Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Omilla hyvillä kokemuksilla suosittelen kyllä ehdottomasti Stihllin sahoja ja M-Tronic järjestestelmällä. Stiihl 460 ja 490 on olleet erittäin toimintavarmoja ja helppoja huoltaa maallikon toimestakin, ” huoltotarvikkeet on myös edullisia ”!
Jos raivaat paljon ennakkoraivauksia silloin kannattaa vaihtaa 225 mm terä ja sektorisuoja tekeminen nopeutuu huomattavasti esim. Stihl 460.
Runkohinta kaupoissa, joissa kuusen osuus on merkittävä käytetään lahokuuselle tavaralaji hintaa.
Koska kuusi voi olla päällepäin jopa hyvin hyötevän näköinen, mutta sisältää silti lahoa vaihtelevasti, se riski saadaan pois tavaralajihinnalla.
” Tavaralajikaupassa kaikki riski katkonnasta kun on metsänomistajalla, vaikka vain ostaja voi siihen vaikutta ”
Runkohinta kauppoja ei voi kilpailuttaa kunnolla, koska tarjouksen saa vain sahafirmalta ja senkin hyvään kohteeseen.
Onnittelut Ean ! Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä kun entiset on saatu sovittua. Joskus on hyvä kun vahingonkärsinytkin malttaa mielensä ja rakentaa tosiperäisiin tietoihin korvausvaatimuksen.
Se tässä on myös hyvää, että korjaaviatoimenpiteitä siellä mietitään myös maksajanpuolella, ettei tuhriminen enää pääse toistumaan. Siinä mielessä muutaman rungonkin pieni vahinko kannattaa käsitellä aina kuntoon.
Maataloudessa oli käytössä hyvin yleisesti vantailla oleva kylvö keppi se soveltuu myös metsäkylvöihin kun maa on äestetty tai laikutettu.
Mäntyä kylvettäissa kannattaa muistaa, ettei siemenet mene tasajakoisessa maassa kovin syvään. Männyn siemen tarvitsee auringon valon herätteeksi itämiselle. Kuusen siemen itää myös pimeässä, syvemmällä.
Helluntai sattuu lähes aina maa- ja metsätalouden kiireellisten töiden aikaan, niin tänäkin vuona.
Maatalouden puolella se on peltotöiden aloitusten aikaa, täällä päin on paljon hyvin kasvavia savimaita, jotka on ns. minuuttimaita, eli jos ei olla oikeaan aikaan muokkaamassa, niitä ei tahdo saada kylvykuntoon ollenkaan.
Metsätalouden töistä kiireellisimpiä lienee kylvöt ja istutukset. Niitä on tullut tehtyä monet juhlapyhät oikein antaumuksella ja aivan hyvällä omalla tunnola. tärkeät työt kannattaa tehdä ajallaan.
”Tänävuonna toukokuun kolmassunnuntai on myös kaatuneiden muistopäivä”, silloin olen moottorisaha- ja raivurityöt jättänyt väliin !
Metsäkeskukset työt on olleet ruuhkaisia vuodenvaihteesta alkaen, ja osalla Metsäkeskuksia niin phasti, ettei omaväki ole selvinnyt ilman lisä apua.
Meidänkin marrakuulla tehty rahoitushakemus oli hetken väärässä mapissa, mutta asia selvisi jo helmikuulla. Toteutusilmoitus meni heti perään ja päätös siitä tuli maaliskuulla.
Kannattaa soittaa ja tiedustella mitä rahoitushakemuksille kuuluu !
Väl-Suomessakin runkohinnoittelu on vain päätehakkuu leimikoisa, harvennuksia oli kokeilumielessa 4-5 vuotta sitten, mutta ne ei yleistyneet.
Runkohinnoittelu on käytössä vain laadullisesti hyvässä, tai erittäin hyvässä leimikossa, jonka ostajat käy leimikolla arvioimassa koealoilla. Tukkiprosentti näissä muutenkin olisi 80-90 %:a.
Tarjouksen loppusumma kyllä näyttää hyvältä verrattuna sitä tavaralaji hinnoitteluun, jossa motit on metsätaloussuunnitelmasta nopeasti palstan reunassa käyden, tai jopa leimikolla käymättä arvioitu.
Tukin markkinatilanne on nyt hankala ja lisääntyvä sellunkäyttö vain lisää vaikeuksia, eikä tuontipuukaan taida olla pois suljettu vaihtoehto,ainakin Itä-Suomen sahoilta.
Vinsisiiman veto metsissä oli kumminkin isommassa mittakaavassa varsin lyhyt aikainen valtamenetelmä kasata puut talviteiden varsiin, työnä se on ollut tosi raskasta ja taparurma-altista.
Meidän vinssiurakkaan lähtö oli ainakin puoleksi peruskuntoharjoittelua hiihtoa varten ja tulihan siinä lomalla tienatuksi mukavat rahat myös nuoren miehen ensimmäistä autoa varten, ainakin osaksi.
Paikallinen saha tarjosi vinssiurakoita vielä -70 luvun alussa. Leimikko oli tukkimetsää, jonne oli pillarilla pohjattu polannetiet 40-50:n välein. Pakkasten aikaan liikkuminen siinä kunnosti tien tukkikuormien kuljetukseen sopivaksi. Siitä tuli meidän viiden viikon lomakohde.
Fergun lisäksi varusteena oli Farmivinssi, joka oli varustettu puomilla se olikin tarpeellinen, koska tukit mitattiin uran varessa ja latva tuli olla urallepäin siihen mitattavaksi.
Pakkastalvi piti siitä huolen, että sakset siirtyi rivakasti uudelleen palstalle, välillä tietysti vuoroja vaihdellen samanikäisen ja kuntoisen kaverin kassa.
Tässä oli ilmeisesti taksa kohdallaan, koska tulosta tuli kuusin kertainen tuntitaksa verrattun sitä sen vuoden maatalous kalenterin trakrori + mies tuntihinta taulukkoon…
Vinssausurakasta jäi mukava muisto !
Kyllä Väli-Suomessakin rajanyli hakkuita tapahtuu, mutta nykyisin harvemmin, ” korvaus kaksinkertaisena, siitä neuvottelu yleensä alkaa, sitä en tiedä mihin se vaatimus perustuu ” ?
Naapurin puolelta puiden kaato on aina selvä virhe ( rikos ). Korvaus asiaa ei kannata jättää sikseen, vaan vaatia asian selvittämistä heti ja asialliata korvausta siitä, joka kuuluu aina vahingon kärsineelle manomitajalle. Metsäkeskus kyllä antaa pyynnöstä neuvoja ja apua-arviointiin.
Moton kuljettaja tekee työtä hyvin vaihtelevisa olosuhteisa, koskaan en ole kuullut kuljettajan keränneen puita tahallaan naapurin puolelta, yleensa raja on kadoksissa tai leimikkoa ei ole rajattu tilanrajoiltakaan.
Pystykaupassa korvaus vastuu on yleensä puunostajalla, joskus työtään arvostava yrittäja on korvannut vahingon naapurille heti ja sopinut sitten firman knssa asiat. Silloin vahingosta on selvitty pienillä, asiallisilla ja oikeuden mukaisilla korvauksilla ja maine fimalla ja hakkaajalla on taas tullut kuntoon. ( yksittäiset rungot )
