Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Suorittavan portaan huolen aihe on tukala ja hankala, kyllä ammatti miehellä tulisi työtä olla joseenkin yhtäjaksoisesti putkeen silloin siellä onnistuminen ruokkii taas uutta tekemisen meininkiä ja positiivisuus on vallalla.
Jos katkoksia on vuodesta toiseen niin yrittäjänkin tulisi tehdä uusia suunnitelmia itselleen, ei ammattinsaosaavia uusia yrittäjiä ja kuljettajia aivan helposti tilata töihin.
Tällähetkellä on oikein hyvät merkit ilmassa tulevaisuuden suhteen, ” koneilla ne metsätyöt tehdään jatkossakin ”
Meillä Suomessa on ainakin puolenkymmentä laajempaa konetyönopetusta antavaa oppilaitosta, joista saa valmiudet myös maanrakennuksen ja autonkuljettajan pätevyyteen.
Joskus on niin hyvä tuuri, että sama yrittä voi tarjota usempaakin konetyötä metsässä !
Paljon on arvokkaita ja tärkeitä huomioita on löytynytkin nuorelle kuljettajaksi aikovalle.
Koulutuksen kautta tulee motokuljettajankin alalle pyrkiä. Koulutus on sen verran pitkä, että siellä jo nähdään kenellä mielenkiinto ja motovaatio säilyy ja kehittyy, koska se on tärkein ominaisuus itsenäiseen konetyöhön.
Kuljettajakoulutuksessa tehdään tutuksi myös päivittäisen huollon toimet, metsäteollisuutta laajemmin ja luonnon hoitoon liittyvät asiat. ( luonnonhoito tutkinto kannattais suorittaa koululla )
Nuorilla on jo yleensä kyvät atk:n omaksumis taidot esim. kartta-asiat tiedonsiirrot, kaliprointi valmiudet ja jos motivaatio on ok. niin silloin sosiaalliset taidotkin paremmin hallinnassa.
Joskus nuori kuljettaja joutuu aluksi liian vaativiin kohteisiin , erikospuu kohteet, vaikeat maastot, koska esim, pituus- ja laatuvaatimukset koulun opetuksessa on se yleinen laatu, joka vaihtelee kumminkin eri puunkäyttäjillä.
Ajokoneen hytissä silmät auki ajellessa näkee ja saa itselleen vastauksia miten kannattaa toimia palstalla. Seuraava vaihe voisi olla motoisännän kanssa hakkuu massapuu leimikossa.
Paljon on sodanlälkeinen Suomi työtä tarjonnut kun on sotakorvauksia alettu maksamaan. Minulle ei metsänkaatotyöt tulleet tutuksi, mutta nostalgiasia juttuja metsästä olen kuullut kerrottuna jo ammatinkin puolesta.
80.tä luvun alussa ollessani jo firman töissä sain tutustua sodanjälkeisen metsätyön eri vaiheisiin Rovaniemen metsäopiston kirjastossa, jonne talonmies meitä innosti tulemaan, koska epäili meillä olevan siellä pitkät illat ollessamme siellä viikon kurssilla.
Metsähallitus oli palkannut elokuvaryhmän kuvaamaan savotan eri vaiheita vuoden kierron mukaan, siinä tuli tutuksi kämppäeläma, leimikon suunnittelun erivaiheet, miestyöt, hevosajurit ja teräpään pomojen työt. Elokuvan aiheet kuljetteli puut luovutuspaikoille asti.
Tämä oli hyvää lähihistoriaa vielä nuorelle metsämiehen alulle
Kouluvuosilta jäi mieleen Isän hankintasavotta, joka oli edennyt ajovaiheeseen metsästä aseman laaniin. Olin seuraillut järveltä milloin hevonen ja puukuorma on menossa asemalle, lähdin sitten vastaan kelkan kanssa, kuten aiemminkin.
Hämärä muuttui jo pimeäksi kun kuulin Ruskon hirnahdukset, oli huomannut minut. Kelkka vaan kiinni rekeen ja kyselemään, että teitte pitkän päivän tänään, Isän vastauksesta sain selville, että oli onnistanut tänään hyvin ja siirretty ylimääräinenkin kuorma.
Silloin rohkaisin mieleni ja kyselin, että ostetaanko se mopo tänä keväänä minulle, josta oli ollut jo vähän puhettakin, jolla voisin harjotella ajamista. Eipä kuulunut vastausta, oli riisuttu hevonen ja varusteet siirretty kuivumaan, siinä se lupaus sitten tuli,” OLI OLLUT ONNISTUNUT PÄIVÄ METSÄSSÄ ISÄLLÄ JA RUSKOLLA”
Kiitos huomiosta r.ritvalle ! Itä- Suomessa kyllä liikutaan mielestäni paljon metsässä, mutta siitä ei kovinkaan paljon puhuta yleisesti. Aihetta ja sen vaikutuksia on tutkittukin, joista tulokset on olleet vaikutuksia ylistäviä.
Matkailun järjestäjät kyllä järjestävät turisteille tapahtumia ja hiljentymis mahdollisuuksia metsään. Mutta maaseudulla asuvilla on sitten omia teitä ja polkuja, joita tarkkaillaan erivuoden aikoina.
Naisväkikin hankkii sieltä erilaisia tarve aineita asetelmiin ja kudonnaisiin joka on sitä käsillä tekemistä, kaiken muun kiireen keskellä.
Meillä kasvavat marjat on Suomalaisten etuoikeus. Tämän mahdollistaa puhdas ilma, vesi ja maaperä.
Metsälehden keskustelupalsta on hyvä- ja helppo kanava vaihdella metsätietoa ja mielipiteitä metsään ja luontoon liittyviin ajankohtaisiin asioihin.
A:Keskusteluissa on mukana asiantuntioita ja vahvaa omaa
kokemusta !B:Yleensä kaikissa on jotain uutta, / esim. vinkit uudet metsänhoidon suositukset, Tarja !
C:Saa esille epäkohtia ja ehkä kannatustakin ! / esim. hirvikeskustelu
D:Loppareiltakin voi saada molemmin puolistä hyötytietoakin, seulomalla !
E: Ajankuluksi, jos on metsään liittyvää, hyvää pyhälukemista !
Palsta sisältää hyvätapaista keskustelua
Piristymisen merkkejä on Väli- Suomessakin nähtävissä myös talvileimikoille.
Uutena mukavana ilmiönö on itsenäisiltä sahureilta tullut mäntytukkiin uusia pituuksia 34 – 40 latva 15 , mpt 31 alk latva 13 cm, mpa 27 – 31 latva 9,5 cm ja huomioitavaa tässä on se, että n.10 cm latva-antaa vielä minimi pituisen kuidun.
Tämän kaltaisen lajivalikoiman talteen otto on nykytekniikalla helppoa, kunhan lajikohtaiset painaotukset motossa on oikein. Käytännössä männyn pikkitukin kertymä on parhaimmillaan kolmoskehitysluokan kohteissa, koska rungon järeys ei vielä riitä normaali tukin mitoille.
Lisä arvoa erikoislajeilla kertyy helposti 2 – 4 € m3 koko leimikon puumäärälle, joka on tässä sahapuun markkinatilanteessä hyvä lisätili.
Metsään. fi palvelu tuottaa kyllä pienillä kustannuksilla metsän omistajile ja ammattilaisille käyttökelpoisen tarkkaa tietoa käytettäväksi.
Itse olen verrannut nyt kome vuotta metsään. fi tietoja hakkuissa toteutuneisiin moton tuloksiin. Kohteena on ollut sellainen tila, jossa ei ele ollut metsätaloussuunnitelmaa.
Keilaus- tai aluesuunnitelman tulos on ollut vain -2 – +5 %:n luokkaa toteutuneisiin hakkuu tuloksiin, tässä on ollut kyllä ammattilainen asialla, joka on siirtänyt- ja tulkinnut puumäärät palveluun.
Lisäksi metsään.fi palvelussa on hyvä puoli se, että palveluun voi jättää korjaus pyynnön, johon vastataan ja tarkennetaan tiedot viipymättä.
Palvelun kautta on avautumassa myös muut ilmoitus ja kemeraan liittyvät asiat käytettäväksi. ( 9+ )
Ei lisääntyvä puun tarve vielä tänä syksynä näy harvennusleimikoilla Väli- Suomessakaan kovinkaan kiihkenä ostona.
Kyllä lähtökohtaisesti täälläkin on ostajilla se, ettei oikein kiireesti tehdä tarjouksia sellaisille pelkästään harvennusleimikoille, joissa on vähänkin perkauksen tarpeessa. Meidän leimikko taisi käydä ennakkotapauksesta, tästä paljon puhuttavasta ennakko raivauksesta.
Metsäpalvelu yrittäjien veloitus näissä töissä olisi 200 € :n kahden puolen / ha, joka ei olisi täysin kattanut saatua hyötyä kantohintaan.
Tuhkalannoitus meidän tiloilla on ensimmäinen kerta, tähän on valittu tuhkalannoite T4000, eli levitysmäärä 4000 kg / ha. Levitys tehdään maalevityksenä koska harvennus urat palvelee siinä oikein hyvin, ja ojien perkaus tulee lanoituksen jälkeen, lentolevitys vaatisi rakeistetun tuhkan ja on vähän kalliimpikin.
Mielestäni tuhkalannoitusta kannattaa suosia jos lannoitetta on vain saatavisa, näissä hankkeissa kemeratuki on hyvä apu.
Ei kai ennakkoraivausta: Minäkin olin kävellyt aluetta ja koittanut uskotella itselleni, ettei tässä juurikaan sen tarvetta olisi, mutta melkein viikko siinä meni kahdelta lähes ammattilaiselta !
Nyt kyllä olen raivauksen kannattaja, koska pystykaupan teko onnistui hyvin, tästä on mukava odotella ainespuun tarkkaa talteenottoa ja hyvää työn jälkeä. Ostajan kierros leimikolla oli lyhyt koska vastaan oli tullut pohjaltaan siisti leimikko. ” Ennakkoraivaus toi lisäeuroja leimikolle ”
On mukava huomata, että metsänomistukseen on kiinnostusta hyvin moninaisin odotusarvoihin ja käyttötarkoituksiin hankittaviin tiloihin !
Vuosikymmeniä taaksepäin saattoi metsätilan ostaja tehdä tilin heti oston aikaan, tai sitten myydessään sen, tietenkin voi välillä kerätä lisää myyntitulojakin hakkamala.
Se kai lienee aina ja kaikilla sama tunne ostatellessaan metsätilaa, että on liian korkea pyyntöhinta. Mutta ei täällä Väli- Suomessakaan siitä puhuta, että olisi ostanut ylihintaisen tilan.
Pienempien tilojen hankinnassa hyvin yleinen lähtökohta on metsästys harrastuksen mahdollisuudet, polttopuu asiat, marjastus ja sienestys mahdollisuus, omistamisen halu ja luonnonmukainen ja luontoarvoja sisältävät tilat.
Metsätalousyrittäjyys on piristänyt puukauppaa ja tuonut kysyntää isoille, puustoisille ja puhtaille metsä kohteille, näissä metsätalousvähennys mahdollisuus pirisrää tilan pyyntöhintaa ja näyttää tuovan puukaupat lähes jaka vuotiseksi.
