Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Rissalan leimikon hakkuun vaiheita !
Torstaina alkoi meidän Kainuussa olevan harvennus leimikon korjuu työt,leimikko oli alunperin suunniteltu korjattavaksi jo viimme talvenä, mutta myös Kainuussa loppui talvi jo kuukauden etuajassa.
Leimikko on 10 ha, josta 2 / 3 kolmosta ja nelosta 1 / 3 kakkoskehitysluokkaa, vt, männikköä ja mustikkaturvekangasta.
Leimikon halkaisee tuleva uuden tien pohja, varsinaista talvilohkoa on lammille päin laskeva n. neljän ha: n kuvio, lumi tilanne metsässä n. 30 – 40 cm, routaa vähän ja metsä puhdas !
Hakkuun aloituksesta sain tiedon edellisenä iltana moto isännältä joka kertoi, että huommenna se sitten alkaa !!! Mielen kiinnolla ajelin parin päivän päästä työmaalle, kun oli sopivan verran lunta ja pakkasta, niin tunui hakkuun ajoitus sopivalta.
Mielessäni kertailin kaupan mitat ja tavaralajit, olinhan puolitoista vuotta sitten saanut kauppan parruille, pikkutukille ja tukeille kolme mittaa elle neljän metrin + vakiopituudet ” mielestäni harvennukseen hyvät ”.
Perillä Rissalassa huomasin heti, että pakkaskeliä hyödynnetään oikealla lohkolla ja korjuuesimies oli motoisännän kanssa käyt läpi mitat ja lajit, ne oli käytössä ja tehtykin mallikkaasti.
Tuntui mukavalta kun kuljettaja kertoi tehneensä pieniä hylkypöllejä polttopuu kasaan myyjälle, työn jälki oli myyjän kannalta niin arvokkaan näköistä,että totesin ” JATKETAAN SAMAAN MALLIIN JA HYLKYPÄTKIÄ SAA TEHDÄ ”
Harvinaisen suuret säänvaihtelut saatu kokea myös Keski-Suomen itäosissa, josta on seurannut myös sähkökatkoksia, mutta vain tunnin kahden mittaisia, hyvä niin.
Nyt on kovaa vauhtia yleistymässä kaapelien- ja linjonen siirto teiden varsille, tästä on tulossa hankaluuksia varastopaikoille, kun linjan alle ja kapelin päällä liikkuminen raskailla kuormilla on vakavasti kielletty.
Jokohan näistä on tullut ennakkotapauksia , onko levenevät linjakorvaukset ajantasalla ja miten edunvalvoja MTK on näihin asioihin ottanut kantaa ?
Mielenkiintoisen paljon syntyi keskustelua jatkuvan kasvatuksen ja uuden metsälain tuomista mahdollisuuksista, kaikissa jk:n osioissa. KIITOS NIISTÄ !
Kommentit ja lukijakuvat oli ammattilaisten omakohtaisia ja jo vuosikymmeniä sitten tehtyjä havaintoja.Eipä taida nykyisillä perusteilla olla kannattava palata pienaukko ja varsinkaan kuusikoiden jatkuvankasvatuksen suosimiseen kovin suuresti,Siitä todisteenä menneiden vosikymmenten ja nykyiststen valtakunnan metsien inventoinnin tulokset, metsien kasvusta ja rakenteesta.
Jatkuvakasvatus on vaihtoehtona ja erikoistilanteissa käytettynä hyvä uudistus uudessa metsälaissa.
Aivan uusille ja nuorille ( en tarkoita nimimerkkiä ) metsän omistajille luennot ja videot voi olla liiankin houkuttava vaihtoehto, aiheesta, mutta koulutustilaisuuksiin mastossa kyllä kannattaa osallistua, jos lähiseudulta sellaisen löytää.
Hei, Moto- kuljettajat ja Isännät !
Tällä hetkellä suuressa osaa maatamme on vaikea, tukala jopa mahdoton olla hakkaamassa nuoria kasvatusmetsiä, juuri niin kuin moto pojat on asian ilmaisseet.
Silloin voi tulla ilmaistua ajankohtaisia asioita turhan painokkaasti ja kokonaan väärälle taholle. Pystykaupassa kyllä työnantaja on se joka tekee korjuuohjelmia, suunnittelee tulevaa toimintaa ja käsittelee myös palautteen, jos hakkuu kelit ja raivaamattomuus vaivaa leimikkoa.
Suomessa metsänomistus on suuresti yksityisillä maanomistajilla ja siksi metsän myyjään kannattaa syhtautua asiallisesti, ( ”pystykauppa ja nimet paperilla ja jos muuta ei ole sovittu se on siinä ” ).
Oston kilpailutilanteessa saattaa tulla ostettua kylkiäisenä se raivaamatonkin kuvio, mutta silloin korjuulle valitaan sopiva ajankohta, raivataan työnantajan toimesta tai motoyrittäja sopii raivuusta työnantajansa kanssa.
Tämä ” kiireinen ” aika on tullut myös metsään, kaikki ostajat ei tarkaste leimikkoa riittävästi tarjouksen teon aikaan, joten ennakkoraivauksen tarve jää huomaamatta ja tästä yleensä seuraa virheellinen korjuuajankohta kuviolle.
Metsän kasvatus on pitkäjänteistä toimintaa, niimpä näissäkin ongelma tilanteissa kannattaa esiintyä maltillisesti, mutta määrätietoisesti. KONE NE PUUT HAKATAA JATKOSSAKIN !
Kannonnosto, kuljetus, murskaus ja käyttö on jo nyky kalustolla mahdollista, mutta kokonais hyöty ei taida aina saavuttaa tavoitteitaan.
Yksityinen maanomistaja on kokemuksen perusteella pyrkimässä uudistamaan aukkonsa heti, tai viimmeistään seuraavana kesänä, eli ei jää odottamaan engervon,vatun,hieskoivun ym, siemmennystä aukolleen. Kuusivaltaisen leimikon kasvupohja on käytännössä kauttaaltaan mustana ja valmis vastaan ottamaan luonnon siemmennyksen. ( kolme vuotta mahona on liian paljon )
Kannonnosto alan muokkauskin tulisi tehdä huolellisesti, monesti pintavesien ohjailu laiminlyödään, koska vankan kuusikon jälkeen aukolle on muodustumassa liikaa vetisiä lammikoita.
Taimikon alkukehityksestä ja mahdollisesta lannoitus tarpeesta ei vielä oikein paljon tiedetä, mutta seurannassa se kyllä kannattaa pitää.
Mutta jos kantojen myynti kumminkin kiinnostaa niin kannatta se kokeilla, mutta korvaus olisi oltava minimissään Panun laskelman mukainen, ” UUDISTUSKULUT ”
Ompa ollut A.Jalkasella oikea- aikainen tarjouspyyntö syksyllä !
Hänellä on hyvä esimerkki pystykaupan myynti aikeista- ajoittaa leimikon myynti siihen kun sahurin varannot on hupenemassa, nykyisin aina korjattavista leimikoista on jatkuva puute ( lyhenevät talvet ).Yleensä tilan metsäsuunnitelma pysyy paremmin ajantasalla kun suunnittelee päätehakkuuta ja harvennuksia samaan myyntikertaan.YLEENSÄ MYYJÄ TÄSSÄ PÄRJÄÄ
Yleinen käytäntö jk:n kuvioille on harvennuksen hinta, se kyllä tarkoittaa silloin tukille -10 euroa, niille parhaille rungoille !!!
”suorittavaporras ” on löytänyt videoita, jossa eri valmistajien järeät koneet hakkaa järeitä rungoja, kannattaa vilkaista, mielestäni meiltä löytyy jo valmiina tähän koneet ja huippu kuljettajiakin on niitä käyttämään, ison koneen tuotokset siinä kyllä pienenee, kun suunnittelu ja jäävän puuston varominen lisääntyy.” EI VOI MENNÄ KELIRIKKOSEISOKIN AIKAAN ”
Koneellahan ne suurimmat hakkuut tehdään, mutta kun kuusen juutet on n:10 cn syvyydessä suurelta osaltaan, niin eipä taida kärsiä monta kierrosta tehdä kahdella koneella ilman juuri rikkoja sulanmaan aikaan, ja kun lahoja kuusikoita ei voi uudista kuuselle !Odotellaan ensin tutkimustuloksia juuristovaurioista ja sitten ehkä uusilla memetelmillä ja laitteilla suuremmin töihin.
EI VALTA MENETELMÄKSI !
Minustakin näyttää olevan pienten kuusiaukkojen taimettuminen toivottoman hidasta, olisko se niin, ettei kuusi kuusen alle uusiudu ja kasva mielellään ? niin kuin ” tervaroso ”sen ilmaisi..
Kiitos kommenteista !
Hyvin on samansuuntaiset näkymät täällä keski- Suomen itäosissakin uuden metsälain antamista mahdollisuuksista.
” Keskenkasvuisen”, kolmoskehitysluokan hakkaamisen järkevyys on jokaisen metsänomistajan itse puntaroitava.
Vapaus on arvo sinäänsä: on hyvä, että metsänomistaja saa käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla, mutta ARVOKASVUNHAN siinä kyllä menettää, tosin ei täälläkään ole tähän paljolti sorruttu ” yksityisellä puolen ”.Jatkuvan kasvatukseen on vaikea siirtyä nopeasti, jos siellä on jo valmiiksi runsaasti eri kokoisia puiita silloin siirtymävaihe on helpompi.
Jos metsänomistajalla itse toteuttaa hakkuun ja kuljetuksen siinä olisi hyvä kokeilu savotta. Suuremmalti vuodet ympäri tehty korjuu koneellisesti sisältää valtavan paljon riskejä monessä suhteessa, tutkittu tieto ko. hakkuista vielä puuttuu, on helposti tulossa VAROITTAVIA ESIMERKKEJÄ.
Konemiehelle ja leimikon suunnittelialle jatkuva kasvatus on vaativa tehtävä! Aloitus työmaita voisi olla heikompituottoiset suometsät, vesistöjen rantamaisemat ja saaret, talvityönä toteutettuna.
Hyvää Joulua !
Tervehdys !
Kyllä A Jalkanen on huomioiut oikeita asioita tarkastelussaan hakkuun kertymiä. Metsätaloussuunnitelman arviot, jos ne on tehty myös maastotyönä ja ammattilaisen toimesta niihin voi luottaa, antaa varmasti vertailupohjaa, mittaus tuloshan se ei ole.
Motojen mittalaitteet,” yleisesti käytössä olevat ”, ja arvonsa tunteva kuljettaja ovt täysin luotettaviavia. Mitalaitteita on valmistettu ja testattu niin paljon, että mahdolliset puutteen on niistä korjattu jo aikoja sitten.
Motollahan pidetään lokikirjaa edeltäneistä moto- otoksista tai sen voi pyytää tekemään leimikon aloitus vaiheessa keskiverto rungoista.
Jos mieltä askarruttaa tai on uusi asia niin ainahan voi kääntyä tutun metsäsmmsttilaisen puoleen joka valaisee pulma kohtia.Puunostajat kyllä pitää omavalvontaa leimikkokohtaisesti ko. asioista.
Motoyrittäjälle muodostuu palkka juuri samoista kiinnoista. Jos on kysymys pystykaupasta ja tavaralajimenetelmästä silloin voi yytää mototulosteet, tukkitaulukot ja kontrollitulosteet leimikosta.
Tulosteet annetaan mielellään sahafirmoilta, koska se on todenperäinen ja on ilmaista p- rää heille.Ps. Jos suunnittelet tukkivaltaisen leimikon myyntiä juttele ko. asiat myös sahafirmojen kanssa !!!
Tervehdys !
Huomasin sinun kysymyksen vastottain ! Voisin tuoda oman mäkemykseni ensimmäiseen puunmyynti tilanteeseen.Sinulla tuntuu olevan kovasti innostusta metsäkaupan suunnitteluun.
Paljon olet saanut ojeita puolesta ja vastaan, mutta kyllä siellä on myös hyödyllisiä toiminta ehdotuksiakin.
Kyllä minustakin ensimmäinen puukauppa olisi turvallisinta lähteä paketoimaan MHY:n kautta. Siellä on tämän hetken tieto leimikoiden ostajista ja heidän hankinta tarpeistaan.Päätehakkuu palstoista voi ostajia kiinnostaa runkohinta kauppa, sekin tiedetään MHY:ssä.
Tavaralajikaupassa kannattaa pyytää moton tulosteet avohakkuu palstasta tukkitaulukot ja tietysti motokontrollitulosteen.
Valtakirja leimikon myynti kyllä tuo kaupalle lisää arvoa ja siinä voi myyjä olla oppimassa ja kyselemässä hakkuualan jatkotoimista ja hintatasosta yhdistyken kautta toteutettuna.
Seuraavan leimikon myyntiä kannattaa suunnitella itsekseen, jos siltä tuntuu.
Kyllä vuoden kierto on latvusmassalla ja karsimattomalla rangalla suositeltava varastointi aika. Hyvissä olosuhteissa kuivana kasaan ajettu energiapuu pärjää jopa kaksikin vuotta, mutta silloin kasalla on oltava kunnon pohja ja kaiken aikaa ehjä kate päällä.
Karsittu ranka säilyttää energiasisältönsä pitempään katteen alla.
Mennyt lauha talvi toi tälle suunnitelmalle mutkia matkaan, koska varastoja on oltava ainakin keskiarvo talven kulutuksen mkukaan.
Varastoja tyhjennettäessä voisi haketuksen aloitella talvi- ja kepeiltä kesäteiltä silloin loput varastot voi tyhjentää myös kelirikkoaikaan, jos näin voi menetellä siitä tykkää myös muut tien käyttäjät.
Yleensä ottaen energiapuu asia on hyvä, kunhan tasainen käyttö ja toiminta malli saadaan toimivaksi.Kyllä vastuullinen toimija pitää huolen varastoistaan !
Jatkossa uusia kauppoja tehdessä kannattais kauppasopimuksella mainita energiapuun varastointi aika esim. 1 vuosi
