Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiinnolla odottelen mitenkä tässä käy. Hiilinielujentuottajana maalaisjärjellä tuottoa ja tuloa oikeudenmukaisuuden perusteella pitäisi tulla. Taitaa vaan syntipukin osa olla käteen jäämässä. Tänä aamunakin ilmasto-Ollikainen valitteli kestämättömän metsänhoidon vaarantavan Suomen luonnon monimuotoisuuden .Kun ei metsäkatoa metsätalous maassamme aiheuta, niin aina jollain lajikadonuhalla sitten syyllistetään.
Ei gepsin näyttämä rajalinja ole aina kovin luotettava. Jos rajamerkit ovat väärin singaloitu ilmakuvaukseen, niin sama virhe toistuu. Samoin jos rajalinjan pyykkejä ei ole ilmakuvaukseen merkattu ja viimeisestä tilan rajankäynnistä saattaa olla jopa parisataavuotta, kuten itsellä yhdellä tilalla. Kyllä maanmittari uudet pyykit maastoon laittoi ,joskaan eivät kyllä yksiin käyneet ruotsin vallan aikaisten talon papereiden kanssa.
Ainoa kumppani joka ulkomailta saattaisi löytyä, on kiinalainen raha. Kun Kemijärvelle heille myy tai 100 vuodeksi vuokraa lentokentän myös sotilaskäyttöön, niin sivussa tulee vaikka pohjolan suurin biotehdas Kemijärvelle. Kemijärven tehdas on siinä korkeudessa, missä se tulee olemaankin näillä näkymin.
Maan valmistaminen on lopetettu, sitä on rajallisesti , jossain päin sitä aavikoituu tai jää veden alle. Tästä voi päätellä, ettei arvottomaksikaan muutu. Ilmaston lämpeneminen pelotteluista ja uhkakuvista huolimatta uskoakseni lisää metsämaan kasvuvoimaa, kunhan se huomioidaan metsänkasvatuksessa. Suurista tuotoista turha haaveilla, eihän niitä tähänkään asti ole ollut. Tuotto sitä vastoin melko vakaata ja jatkuvaa, ei köyhtymistäkään ole tarvinnut pelätä metsänomistajien. Aloittajan kysymykseen vastauksena, kyllä kaikesta huolimatta sittenkin saattaa edullista olla pitkässä juoksussa.
Edellä kommentoitiin koivutukki asiaa ja sorvitavaran puutetta. Itselle on koivun kasvatus ollut melkoinen pettymys, hinta pudonnut muiden tukkien kelkasta. Latvaläpimitta taasen nousut, 20 cm on hupa tukkisaannolle. En tiedä millä Anton saa korkeat koivutukkiprosentit, meikäläisen ovat kaukana, hyvä jos puoleen pääsee. Havupuun, eritoten kuusen kasvatus taasen ollut iloinen yllätys vuosien saatossa, eli se siitä koivunkasvatuksesta. Milloin hiljaa huojuen sitten hintakin alkaisi nousta, tai toiveeksi kylläkin taitaa jäädä.
Ajanmittaan tulee tuloksia vaikutuksia metsissä, joka on varminta dataa asiasta. Seuraava hakkuu antaa osviittaa ja sitä seuraava kertoo jo paljon tuloksia kehityksestä. Omat mutuarvaukset ovat sellaiset, että laho tulee hiljalleen lisääntymään pakkaskauden lyhentyessä. Kantokäsittely uskoakseni auttaa hyvin, muttei 100% suojaa koskaan voida saavuttaa.
Jos taimia on kovin harvassa, ei harvennuksessa ole valinnan varaa. Siksi mielestäni ei ensiharvennuksessa kaadettu istutuspuu ole ollut niin huono sijoitus, kuin suoraan hakkuutulosta saa laskien. Ei muutama satatainta ainakaan minulle ole hehtaaria kohden kovin merkittävä kulu kokonaisuutta ajatellen.
Tarina tuntuu menevän niin, että uudistaminen ei 30 vuodessa tuota mitään . Kyllä onnistuneessa 30 vuotisessa kuusikossakin silloin 200 mottia luulisi puuta löytyvän. Semmoisen tilan hehtaarihinta kyllä edellä esiin tullut 5 000 euroa vähintään, jolla ostajista ei etelässä pulaa ole.
Taannoin kävin erään rajanaapurin kanssa hänen tiluksiaan tarkastelemassa, oli 5- vuotta sitten jatkuvan kasvatuksen hakkuutta suoritettu ja myös uudishakkuuta. Uudisalalle ei ollut edes maanmuokkausta tehty, heinää ja pihlajan vesakkoa oli ilmestynyt, metsäkoneen raiteissa sentään joitakin taimia oli. Mielessäni ajattelin, että kustannukset ovat kyllä kurissa pysyneet, muttei kyllä aikanaan puunmyyntitulojakaan isommin ole lapsille tulossa.
