Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Ketjun otsikko on kohdalleen osuva, ei hömppää. Yhdyn Jessen tapaan aloittajan kommentiin. Onhan ihminen saasteineen viimeisen sadan vuoden ajan toimillaan ilmaston muutosta vaudittanut osaltaan. Taitaa liiallinen väestönkasvu olla suurin maapallon uhka kestävyyden kannalta, ei meidän hakkuut.
Meillä oli erinäisten syiden takia tuhatkunta tainta taanoin pakastetaimia laatikoissa viikkoja , istutettiin pariviikkoa sitten maahan. Teimme niin, että leikasimme laatikot 15 sm laidat ja kastelimme säännölliseti. Olivat varjossa vesipostin vieressä, uutta kasvua oli 5 sm , hyvin latvat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta säilyivät istutuksessa. Taimet ovat hyvin selvinneet, vain muutama kuivimpaan mättääseen istutettu lerpallaan. Tällä konstilla ei tule valkosta uutta valonarkaa kasvua ja tottuvat valoon hyvin.
Oman kokemuksen mukaan piikkilanka avittaa löytämään pyykin usein, kuten Panukin edellä toteaa. Jos aikanaan on ilmakuvauksia varten merkkimuovit laitettu vastoin ohjetta arvuutuksella, niin rajat näkyvät kartassa väärin ja gepsissä . Itselläkin eräällä tilalla kansalaisen karttapaikka näyttää väärää rajan sijaintia, 20 m sivussa.
Käpyjä on tosiaan paljon ja myrsky katkoi latvoja. Paljon enemmän on kallistustuneita kaarella olevia latvoja, jotka ei taida oieta. Jos tulee raskas lumikuorma, silloin alkaa napse metsässä uskoakseni.
Myrskytuhot ovat yrittäjäriskiä, joka on omistajan, ellei ole esim. vakuutuksella suojautunut. Ei valtion kontolle voi kaikkea sysätä, koskee myös metsävahinkoja. Itsellä myrskytuhot alkavat olla koneella läpikäyty. Riskit kannan itse, on tietoinen valinta.
EU;n metsäpolitikka on vähän huuhaata, kuten täällä yli satasessa tukit ja mökin rötiskökint sadoissa tuhansissa. Kyllä niitä lukiessa jää savolaiseen tapaan vastuu lukijalle, satuja on mielen kohottamiseksi joilakin väliin tänne tarve kirjoitella. Helteelläkin saattaa olla osuutta asiaan, kuka tietää.
Itsellä ei uudistamiskulut kokonaisuudessa kovin oleellinen summa ole. Puolet kuluista tulee bonuksina ja latvusmassa rahoilla maksettua. Mitä taas korkoon tulee, on jännä, että jotkut kyllä metsänuudistamiselle laskevat kovaa korkoa, mutta muilla elämän aloilla usein jättävät pois investointejaan tehdessään. Ei taida näinä vuosina pankkia löytyä, joka edes muutaman prosentin korkoa maksaisi. Nollakorkopankkeja nykyisin ovat talletajalle, joihin todennäköisesti iso osa metsänomistajistakin asiakkkaana rahojaan säilyttää.
Vastuulliset suomen euroedustajat ovat julkaiseet yhteisen lausuman metsäasioissa. Vain kommunistien perilliset, eli Vasemmistoliiton ja Vihreiden edustajat eivät ole mukana, koska he ajavat metsiemme sosialisointia EU: n kitaan. On ilo todeta demareiden pääministeripuolueena jämäköityminen metsäasioissa. Ohisalo tekee oharit , eikös vihreät usein näin aikaisemminkin ole kesken lähteneet, kuten myös Vasemmistoliitto.
Ei nouse kuitupuun hinta jatkossakaan suuremmin, lisätulo on pinoa pidentämällä ainoa lisätulon takaaja. Alkutuotannossa yleensä on näin, kuten maataloudessakin on tapahtunut.
Jaa Anneli kerkesi väliin . Myel eläke ei kassaa kyllä kartuta, itsellä menee kymmenen vuotta aikanaan, että saa vuoden maksun takaisin. Tonneja menee vuodessa ja satasia vuodessa eläkekertymä kasvaa. Ennen isännät ja emännät jäivät 55 vuotiaina eläkkeelle, nyt valittavat pientä eläkettä. Usein yli 30 vuotta ehtivät nauttia, joten eiköhän heidän aikaan maksamat eläkemaksut anna parempaa vastiketta kuin nykyisille maksajille