Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kaasuputki sitoo Saksan Venäjän suhteen tiukanpäälle. Suomen taasen Fortum ja pitkä itäraja rajaa liikkumatilan. Molemmat maat ovat energiariippuvaisia Venäjästä, joten on viisasta asetella sanansa huolella. Hyvä kauenpana huudella , mutta meille vaarana maksajan rooli. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.
Samaisessa puh. keskustelussa 60 € kakkosharvennussesta lupasi. Minusta tällä metsäkeskustelupalstalla luonnollista keskustella myös hinnoista, kunhan ei mainosta jotain yksittäistä toimijaa. Oudoksun sellaista näkemystä, että tälläiset hintaan liittyvät asiat nähdään mahassa pidettäviksi mölyiksi. Taitaa palstalla ennemminkin turhempiakin asioita olla, joihin voisi soveltaa kyseistä sanontaa.
Jos vain kolme suurta toimijaa on, kuten Suomessa on, niin eihän siinä kovin montaa tosipeluria ole. Jos näitä ei olisi, taitaisi puun menekki ja hintataso olla nykyistäkin heikompi. Täällä usein unohtuu sellainen tosiasia, että aikonaan eräs taho ajoi silloisen Enson liittämistä Metsäliittoon, jolloin meillä olisi enään kaksi suurta toimijaa.
Keskustan sisäpiirikeskusteluita näkyy olevan julkaistu tiedotusvälineissä ( ei vielä Maaseudun Tulevaisuudessa ) , joihin päätelmiin kyllä voi yhtyä ongelmien suhteen. Tälläkin palstalla varmaan edelleenkiin enemmistö on keskutalaisia, mutta heistä hyvin harva alentuu jatkuvaan kilpailijan suoranaiseen haukkumiseen, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Maaseutu ja koko Suomi on jälleen yhdessä murosvaiheessa, toiset voittavat ja toiset häviävät. Karavaani vaan matkaansa jatkaa, eikä loppua näy.
Itsellä ei ole kokemusta energiapuuhakkuista. Olin aikaisemmin sitä mieltä, että on huonon metsänhoidon merkki ja raivaussahalla hoitelin kumoon. Vuoden alussa tein sitten energiapuukaupan 20 ha alalta, koska en kerennyt raivata. Minulle oli yllätys, että tureikosta tuleekin tuloa yllätävästi, reilu kymppi motilta. Kemeratuki pienpuunkeruusta urakoitsijalle, joka osaltaan mahdollistaa edellä mainitun hinnan. ’
Ajattelin ensin katsoa, millainen jälki hakkuusta tulee, mutta taidan ensiviikolla ottaa uudestaan yhteyttä myydäkseni lisää. Ilmeisesti uudesta Kemerasta jää pienpuunkaustuki pois, joten parin vuoden sisään olisi alueet käytävä läpi.
Viidessä vuodessa näyttää, paljonko loppujen lopuksi niitä taimia ilmestyy. Taitaa olla sen verran rehevää, että uudet männyn teipat eivät ilmaannu heinikosta. Kuusia olen itse isompiin reikiin istuttanut joilakin ostopalstoilla, joissa aikaisempi omistaja on nuukaillessaan liian rehevälle maalle männikköä luontaisesti tai konekylvöllä yrittänyt.
Mitä tulee männyn ja kuusen sekaviljelyyn, niin viisi ensimmäistä vuotta mänty pukkaa liikaa kuuseen nähden, jolloin alkaa susipuunoksastoa kehittämään kuusia suutien. Itse olen kuuset istuttanut ja luonto perään siemenistä männyt täydentänyt, jolloin kasvurytmikin enempi samatahtinen
