Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Jo kysymyksen asettelulla on varmistettu mieluinen lopputulos, näihän se menee. Samahan tulos saadaan metsäpuolella, jos kysytään : Tiesitkö, uhanalaisten ikimetsien hakkuu sallittua Suomessa. Sitten isot otsikot, suomalaiset eivät hyväksy ikimetsien hakkuita, se jää epäselväksi milloin näitä hakkuita on mahdollisesti tehty. Maanomistajan on kylläkin sitten jo saatukin leimattua toivotulla tavalla, jolloin aloitetaan sitten suojelukattavuuden laajentamispainostus.
Visakallon sijoitus suolle on tuonnut hyvän lopputuloksen, niin taloudellisesti ja myös mielestäni maisemallisesti. Mitä sitten tulee siihen, mitä vastaava raha, joka suon metsähoidollisiin toimenpiteisiin mennyt, on toinen juttu. Tolopainen olisi talousihmisenä laittanut Koneen osakkeisiin ( miljonääri), joku toinen olisi muutaman humalan samalla rahalla ottanut, siinä äärilaidat. (haudassa) Jos vielä jatketaan, vihersuojelija saattaa nähdä Visan puupeltokuusikon monimuotoisuuden tuhoamisena,avosuo tuhottu, minä taasen ihailen, että jotain näkyvää, kansantaloudellisest hyvää työtä tehty.
Olen tavannut tämän pohjalaisen Rintalan, on ehdoton kannoissaan paatoksen apostoli, oiva kauppamies. Laskelmat sinänsä pitävät kutinsa, mutta ovat tarkoitushakuisia ääritapauksia korostavia. Mitä katkontatietojen katttavuuteen tulee, niin taanoin UPM:n metsänhoitaja epäili, onko yhdistyksillä riittävää matriisia heidän katkonnastaan. Syy tähän olisi se, että ostavat monin paikoin käytännössä kaiken puun suorilla kaupoilla. Tällöin vertailu helposti jää nimelliseksi, muutoinhan hakkuunvalvonta valtakirjakaupoilla konekuskien kokemuksen mukaan tapahtuu sisätiloissa, harvemmin hakkuutyömaalla pistäivät.
Kokorunkokauppana en ole myynyt, tarjouksen kylläkin saanut. Ensinäkin eivät kyllä luvanneet läpihintaa, vaan jos lahoa on, niin se hinnoitellaan lahokuiduksi. Toisekseen jos kokorunkohinta on 15% alhaisempi ja kuusikon tukkiprosentti on minulla vaihdellut 83- 94,5% välillä, niin hinta ei 10% alhaisempi saa missään nimessä kokorunkohinnoittelussa olla. Edellä kommentoija mainitsi että jo kuutosella kuulema alkaa runkohinnoittelu, 68€ perinteisellä katkonnalla, niin kyllä kuutosen perässä on oltava nollan sijaan 2-3 päälle, silloin alkaa leiville lyömään myyjälle hyvässä kuusikossa.
Lopuksi totean, että epäilen onko Mhy;t todellisuudessa halukkaita siihen, että ostajat siirtyisivät runkohinnoiteluun kaikkineensa, silloin ei metsänomistajat mahdollisesti jatkossa yhdistyksen puukaupallisia palveluja käyttäisi nykyisessä laajuudessaan. Silloin laskutaitoinen metsästäkin ymmärtämätönkin osaisi hintavertailun tehdä, korkein tarjous helppo päätellä. Puukauppassa ainakin itsellä on paljon muitakin asioita, ei yksistään hinta, jolla kauppa syntyy.
Ilmastokeskustelu on vähän kuin iltapäivälehtien lööpit. Petteri Taalas antoi hyvän analyysin ilmastoasian tiimoilta. Ympäristökastasrofista puhuminen on ylimitoitettua maailmanlaajuisesti. On aavikonreunoja ja lähes merenpinnan tasalla olevia alueita, joilla kylläkin asiainlaita katasrofaalinen. Ilmasto on aina ollut muutoksessa maailmankaikkeudessa, kuten maammekin kohdalla . Elämme jääkauden jälkeistä aikaa ja kyllä varmuudella lajistomme on aivan toistaluokkaa, kuin jääkauden jälkimaininkeissa. Ilmasto lämpenee nykyisin, se on sitten eria asia, onko syyt yksinomaan ihmisen saastustamisen aikainsaantoa.
Tukin katkonnassa on eroja eri tuotantolaitosten ja ostajainkin kohdalla. Mutta kun ääripäät putsataan luvusta, kokonaiskuva muuttuu. Mhy/ Mtk vuodesta toiseen korostaa katkonnan merkitystä, eikä siinä mitään pahaa ole. Mutta vuosien saatossa on ainakin minulle tullut semmoinen kuva, että siinä pyritään antamaan sellainen piiloviesti, että teollisuus tukkia kuiduksi silppuaa, eli kärjistäen pettäminen mieleen tulee. Eräänlaisesta vastakkain asettelustahan siinä on kysymys, katkonnan valvonnan myyntiä edistetään yhdistysten talouden turvaamiseksikin osin. Mutta ainakin mainoksien mukaan metsänomistajien etua ainostaan ajetaan, itse epäilen sen lisäksi kyllä ajettavan jokin toimijankin asiaa.
Koneella oli ainakin aikaisemmin sellainen systeemi, että hissit myytiin edullisesti, mutta huolto/ varaosat hinoilteltiin tyriiksi. Kun aikanaan tänne tuli hissiyhtiössä keskijohdossa toiminut henkilö sahalaitteistoja valmistavan yrityksen toimitusjohtajaksi, hän toi saman sapluunan. Sahauslinjastot myydään sisään, tili tehdään huolloilla ja varaosilla. Takuukin edellyttää käyttämään alkuperäisosia ja huoltokin on oltava valmistajalta. Siitä alkoi firman kansainvälistyminen ja tuloksen teko. Tämä takaa tasaisen ja varman tulovirran huonoinakin aikoina, jolloin uudet laitteistot menevät huonommin kaupaksi
Jälkijättöistä asiaa, vahinko on jo tapahtunut. Turvetuottajien ja muiden turpeen käyttäjien usko meni liian hätäisten hallituksen päätösten johdosta. Kyllä turpeen aika on takana, peli pelattu. Markkinat aina katsovat tulevaisuuteen ja tässä tapauksessa pienehkö veronkorotus katkaisi kamelin selän. Tämä oli karvasmuistutus maaseudun edun asianajajien sinisilmäisyydestä maan hallituksessa.
