Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Nimimerkki Burl kirjoittaa asiaa, johon voin yhtyä. Tosiasia on sahojen osalta, että ostavat mielellään hyvälaatuisia leimikoita keskimääräistä enemmän. Räkäpetäjiköt jäävät kyllä muille, jolloin näiden leimikoiden tukkiprosentti jää alhaisemaksi. Ratapölkkytukkipuuta kylläkin moni mäntyleimikko sisältää, nykyisin kuitupuuta kylläkin.
Muistaakseni olen jokus nähnyt yhteenvetoja, joiden mukaan sellufirmojen ei ole todettu tilastollisesti olevan huonompia tukin talteenottajia, kuin muut toimijat. Pikkutukki taasen usein syö aidon tukin kertymää useissa kohteissa, usein päätehakkuussa vain nimi tukista antaa mielenrauhaa, on komeampi ilmaisu kuin parru.
Yläkerran herra kovettaa parasta-aikaa paikkoja- 26 asteen voimalla, samalla se tietää puuvirtoja tehtaille talvileimikoista. Keväällä toiveita taasen hinnan noususta kelirikkoleimikoiden osalta. Isossa kuvassa puunhinnat melkovakaita Itämeren ympäristössä, taitaa Virossa olla kelirikkopuiden puutteen huutokauppa.
Jo kysymyksen asettelulla on varmistettu mieluinen lopputulos, näihän se menee. Samahan tulos saadaan metsäpuolella, jos kysytään : Tiesitkö, uhanalaisten ikimetsien hakkuu sallittua Suomessa. Sitten isot otsikot, suomalaiset eivät hyväksy ikimetsien hakkuita, se jää epäselväksi milloin näitä hakkuita on mahdollisesti tehty. Maanomistajan on kylläkin sitten jo saatukin leimattua toivotulla tavalla, jolloin aloitetaan sitten suojelukattavuuden laajentamispainostus.
Visakallon sijoitus suolle on tuonnut hyvän lopputuloksen, niin taloudellisesti ja myös mielestäni maisemallisesti. Mitä sitten tulee siihen, mitä vastaava raha, joka suon metsähoidollisiin toimenpiteisiin mennyt, on toinen juttu. Tolopainen olisi talousihmisenä laittanut Koneen osakkeisiin ( miljonääri), joku toinen olisi muutaman humalan samalla rahalla ottanut, siinä äärilaidat. (haudassa) Jos vielä jatketaan, vihersuojelija saattaa nähdä Visan puupeltokuusikon monimuotoisuuden tuhoamisena,avosuo tuhottu, minä taasen ihailen, että jotain näkyvää, kansantaloudellisest hyvää työtä tehty.
Olen tavannut tämän pohjalaisen Rintalan, on ehdoton kannoissaan paatoksen apostoli, oiva kauppamies. Laskelmat sinänsä pitävät kutinsa, mutta ovat tarkoitushakuisia ääritapauksia korostavia. Mitä katkontatietojen katttavuuteen tulee, niin taanoin UPM:n metsänhoitaja epäili, onko yhdistyksillä riittävää matriisia heidän katkonnastaan. Syy tähän olisi se, että ostavat monin paikoin käytännössä kaiken puun suorilla kaupoilla. Tällöin vertailu helposti jää nimelliseksi, muutoinhan hakkuunvalvonta valtakirjakaupoilla konekuskien kokemuksen mukaan tapahtuu sisätiloissa, harvemmin hakkuutyömaalla pistäivät.
Kokorunkokauppana en ole myynyt, tarjouksen kylläkin saanut. Ensinäkin eivät kyllä luvanneet läpihintaa, vaan jos lahoa on, niin se hinnoitellaan lahokuiduksi. Toisekseen jos kokorunkohinta on 15% alhaisempi ja kuusikon tukkiprosentti on minulla vaihdellut 83- 94,5% välillä, niin hinta ei 10% alhaisempi saa missään nimessä kokorunkohinnoittelussa olla. Edellä kommentoija mainitsi että jo kuutosella kuulema alkaa runkohinnoittelu, 68€ perinteisellä katkonnalla, niin kyllä kuutosen perässä on oltava nollan sijaan 2-3 päälle, silloin alkaa leiville lyömään myyjälle hyvässä kuusikossa.
Lopuksi totean, että epäilen onko Mhy;t todellisuudessa halukkaita siihen, että ostajat siirtyisivät runkohinnoiteluun kaikkineensa, silloin ei metsänomistajat mahdollisesti jatkossa yhdistyksen puukaupallisia palveluja käyttäisi nykyisessä laajuudessaan. Silloin laskutaitoinen metsästäkin ymmärtämätönkin osaisi hintavertailun tehdä, korkein tarjous helppo päätellä. Puukauppassa ainakin itsellä on paljon muitakin asioita, ei yksistään hinta, jolla kauppa syntyy.
