Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Ilmastokeskustelu on vähän kuin iltapäivälehtien lööpit. Petteri Taalas antoi hyvän analyysin ilmastoasian tiimoilta. Ympäristökastasrofista puhuminen on ylimitoitettua maailmanlaajuisesti. On aavikonreunoja ja lähes merenpinnan tasalla olevia alueita, joilla kylläkin asiainlaita katasrofaalinen. Ilmasto on aina ollut muutoksessa maailmankaikkeudessa, kuten maammekin kohdalla . Elämme jääkauden jälkeistä aikaa ja kyllä varmuudella lajistomme on aivan toistaluokkaa, kuin jääkauden jälkimaininkeissa. Ilmasto lämpenee nykyisin, se on sitten eria asia, onko syyt yksinomaan ihmisen saastustamisen aikainsaantoa.
Tukin katkonnassa on eroja eri tuotantolaitosten ja ostajainkin kohdalla. Mutta kun ääripäät putsataan luvusta, kokonaiskuva muuttuu. Mhy/ Mtk vuodesta toiseen korostaa katkonnan merkitystä, eikä siinä mitään pahaa ole. Mutta vuosien saatossa on ainakin minulle tullut semmoinen kuva, että siinä pyritään antamaan sellainen piiloviesti, että teollisuus tukkia kuiduksi silppuaa, eli kärjistäen pettäminen mieleen tulee. Eräänlaisesta vastakkain asettelustahan siinä on kysymys, katkonnan valvonnan myyntiä edistetään yhdistysten talouden turvaamiseksikin osin. Mutta ainakin mainoksien mukaan metsänomistajien etua ainostaan ajetaan, itse epäilen sen lisäksi kyllä ajettavan jokin toimijankin asiaa.
Koneella oli ainakin aikaisemmin sellainen systeemi, että hissit myytiin edullisesti, mutta huolto/ varaosat hinoilteltiin tyriiksi. Kun aikanaan tänne tuli hissiyhtiössä keskijohdossa toiminut henkilö sahalaitteistoja valmistavan yrityksen toimitusjohtajaksi, hän toi saman sapluunan. Sahauslinjastot myydään sisään, tili tehdään huolloilla ja varaosilla. Takuukin edellyttää käyttämään alkuperäisosia ja huoltokin on oltava valmistajalta. Siitä alkoi firman kansainvälistyminen ja tuloksen teko. Tämä takaa tasaisen ja varman tulovirran huonoinakin aikoina, jolloin uudet laitteistot menevät huonommin kaupaksi
Jälkijättöistä asiaa, vahinko on jo tapahtunut. Turvetuottajien ja muiden turpeen käyttäjien usko meni liian hätäisten hallituksen päätösten johdosta. Kyllä turpeen aika on takana, peli pelattu. Markkinat aina katsovat tulevaisuuteen ja tässä tapauksessa pienehkö veronkorotus katkaisi kamelin selän. Tämä oli karvasmuistutus maaseudun edun asianajajien sinisilmäisyydestä maan hallituksessa.
Metsästysseuroissa on suuria eroja maanvuokrauskäytännöissä. Jossain sana omistajan vaihdoksissta kiiriin seuran korviin, jolloin hyvän tavan mukaisesti ottavat yhteyttä uuteen maanomistajaan. Myös monella seuralla on ohjelmasovellutus, jossa omistajanmuutostiedot maamitauslaitokselta välittyvät reaaliajassa lainhuudon kautta. Osa taasen ei näin toimi, vaan katsovat edellisen omistajan kanssa tehty sopimus jatkuu, jos ei ole irtisanottu. Itselläkin yksitila, ei ole viidessä vuodessa mitään kuulunut, nuotion pohjia kylläkin näkyi maastossa. Ilmeisesti edellinen omistaja oli vuokrannut , joten sen pohjalta metsästävät. Jos ei olisi vuorattu, olisivat varmasti olleet vuokrausta kysymässä oletan.
Varminta on pitää lahopuun määrä pienenä, 10 mottia kääntyy vihermitauksessa helposti tässä tapauksessa ylöspäin. Muutoin he eivät tuppaa lahopuuta yläkanttiin inventoimaan, aina vaan taitaa virsi kuulua, että vähentynyt, monimuotoisuus entistä uhanalaisempi metsissämme.
Uskoakseni pitemmällä aikavälillä FSC sertifikaatti syrjäyttää PEFL:n. Ensinäkin jälkimmäinen tiukkenee jatkuvasti, joutuu myöntymään ajanhengessä. Joten ero hiljalleen pienenee ja kun teollisuus on siirtymässä suosimaan FSC:tä, hintalisä paras ja tehokkain mielialojen muuttaja todellisuudessa. Itse olen jo metsähoidollisesti hiljalleen varaumassa tulevaan, ihminen on sopeutuvainen. Olen onnistunut PLFL sertfikaatin tuoton menetykset minimoimaan. Eiköhän kekseliäälle ole FSC;n kanssa aikanaan myös mahdollisuuksia. Vanhat metsät alkavat olla allekirjoittaneelta uudistettu, joten luontokartoittajatkin taitavat ensin muiden metsien aarteta havainnoida. Uskon tämän olevan tulevaisuuden realiteetti mitä tässä kirjoitin, vaikken olen siitä ihastunut.
Tuolla aikaisemmin Anneli kysyi, tuleeko Kemijärvestä kansanosake. Vastausta en tiedä, mutta itse en sijoita. Ostin aikanaan 200 kpl Metsämarkan osaketta, kun MHY:n toiminnanjohtaja kävi oikein kotona markkinoimassa. Sitten Metsäliitto myi osuutensa ja Neonmarkaksi muuttui. Islantilaiset taitavat nykyisin omistaa, kaapelipuolelle on metsästä siirtynyt ja taasen nimikin muuttunut. Aikanaan 100 osaketta suostuivat ostamaan ostohintaa, loput sitten ovat kutistuneet kuin pyy maailmanlopun edellä. Tämä on huonoin sijoitukseni, onneksi vähäpätöinen huti.
Ensinnäkin pitäisi kansainvälinen verokilpailu saada aisoihin, ennen ei tosirikkailta , kuten myös suur-yrityksiltä taideta verotuottoja oleelisesti saada lisää perittyä.
En tiedä mitä aika tuo tullessaan, mutta jatkuva elvyttämien velaksi ja julkisen sektorin paisuminen eivät hyvää lupaa. Kai tämä douppaus jatkuu niin kauan, kuin markkinoilla on uskoa keskuspankkien kykyyn säilyttää luottamus. Jos luottamus alkaa loppua, alkaa kyllä semmoinen markkinamyrsky, jota ei ole aikoihin nähty. Kupla paljastuu aina jälkikäteen.
Talous vaatisi pitkäjänteistä politiikkaa, mutta länsimaissa alkaa olla mahdotonta. Jos hallitus tekee kansalaisten mielestä vääriä päätöksiä, joksi säästöt ja leikkaukset leimataan, vaalitappio tulee. Kun lupaa vappusatasia silloin alkaa kala verkkoihin tartua.
Keskusjohtoisessa rajoitetussa demokratiassa onnistuu kipeätkin päätökset, ainakin niin kauan kuin turvallisuuselimet seisovat niiden takana. Kiina on malliesimerkki uudesta tehokkuudesta, mutta se kätkee sisäänsä ilmeisesti kyllä pahemmanlaatuisia kasvavia ongelmia.