Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Muuta en toisista tarjoajista tiedä, kuin varakkaan yrittäjäperheen yhteismetsä ainakin tarjouksen teki. Me tai oikeammin siskoni perillisineen tarjouksen jätti ja tyhjästäkin siinä ollaan valmiita maksamaan sijainnin takia. Toivoa antaa se, että usein tarjoavat tila-arvion perusteella ja puustoarviossa mielestämme heittoa. Tässä tila-arviossa ei ole kuviokohtaista erittelyä, joka vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista. Myös se , että kiinteistövälittäjä on asuntomarkkinoilla toimija, joten metsätilojen tilavahtia ei ole toimijalla.
Allekirjoitin 10 vuoden vuokrasopimukset pelloista, vuoraaja kysyi onko minulla mitään sitä vastaan, että hän aikoo luomutuotantoon siirtyä. Minulle se sopii ja oli yllätys, että typpisadon lisäksi luomussa voi käyttää sitä varten kehittyjä kaupan lannoitteita. Tähän asti suorakylväneet, jatkossa nelivuotikierossa apilan jälkeen oikea kyntö. Sehän sopii, saa kivipuimurikiviä tiepohjiin, kuten vanhoina aikoina. Oli kilomääräisesti isoin sato pellosta vuosittain, eikä pettänyt kato kivienpuoleen.
Itsellä vain vajaa prosentti erityiskohteita pinta-alasta, joten 10% lovi myös minulla olisi edessä. Sertifikaatit jäävät metsäomistajan maksettavaksi, lohduttavat kaupaksi saamisella. Kysyi taannoin puunostajalta, jos jonkin tilan jättäisi ulkopuolelle, niin mitenkä se onnistuisi. Kuulema puusta maksettain nykyistäkin vähemmän siinä tapauksessa. Olisi kait aikanaan pitänyt ostaa onnetonta metsämaaksi luokiteltaa maata, joka nyt sopisi jättää metsäkäsittelyn ulkopuolelle suojeluun.
Meillä oli aikaisemmin vuokrattu rantarakennuspaikka 3000 neliön tontilla, josta vuokralle antaja maksoi kiinteistöveron. Samainen neliömäärä on kiinteistöveron alaisena, kun omistan tilankin nyttemmin. Ei vaikuttanut muihin rantakaavatontteihin, jotka ovat rakentamatta. Eli vasta tontin myynti laukaisee saman tilan muille tonteille kiinteistöveron
Täällä vuosikymmen sitten kävi eräälle saarnamiehelle niin, että vaimo kuoli ja seurakuntalaiset saattoivat porukalla hautaan. Sitten kuukauden päästä eräs heidän tuttavansa meni käymään. Isäntä kysyi, että juotko kahvit , sanoi vaimon keittävän. Vieras oli aimän käkenä, jolloin isäntä sanoi, että hänellä oli varalla ja nyt heidät on jo vihittykin. Niin ei pitkään ollut leskenä, eräänlaista sijoittamista sekin.
Minusta metsäyhtiöt ovat tehneet erittäin hyvää tulosta viimeisten vuosien saatossa. UPM on velaton, Metsä-Group, ei tietoakaan konkurssiuhasta, kuten oli vanhoina hyvinä aikoina. Stora Ensokaan ei ole rahojaan enään tärvellyt kannattamattomiin yrityskauppoihin.
Tuotantolaitoksetkin kohtalaisessa tikissään, paino ja sanomalehtipaperin alamäki on onnistuttu kääntämään tuottavaksi kartongin teoksi. Puun reaalihinta on laskenut ja laskee todennäköisesti jatkossakin. Jotain kertoo nollakorkojen siivittämä metsämaanhinnan nousu, eli metsämaa koetaan varmaksi, joskis matalatuottoiseksi sijoituskohteeksi.
Alle kahden ha:n tilat tontteja. Jos ostaa isommalla tilan, olisi kyllä kauppakirjaan syytä eritellä, mikä kauppahinnasta on tontin/mökin arvo ja mikä metsän. Verottaja taitaa metsän hintana etelässä olettaan n. 4500€/ ha, jos muutakaan hintaa ole määritelty. Sillä hinnalla mahdollista saada max. 2700 metsävähennyspohjaa/ ha.
Näkyy toisilla olevan omaisuuserät aika tarkoin selvillä, kun puolenprosentin tarkkuudella lasketaan. Meikäläisen kyllä suurpiirteisemmälä penselillä ja mutulla mennään.
Metsä nykyisin liian kallista, mutta kyllä laskin siskonperheelle myytävästä tilasta tarjouksen, pois pyyhittiin arvonalennukset, vähän vielä ” tyhjästäkin” lisättiin, kahden viikon päästä ratkeaa tuleeko kauppoja. Syy miksi näin, koska rajatiloja harvoin tarjolla hyvällä sijainnilla. Ei sitten tarvitse katua, on tarjottu minkä siitää, tuli tai ei.
Metsä suurin omaisuuserä, ostettu 32 vuoden aikana. Vuokrakiinteistöjä jokunen, osakesijoitustakin on harrastettu. Pääkonttorina on maatilakokonaisuus järvenrannalla, rakennuskantaa runsaasti, uuttakin rakennettu vaikka ei maataloutta ole. Torpasta kehitellyt hiukan näyttävämmät puitteet,joita kelpaa omikseen tunnustaa, ylläpito ei kylläkään laiskan hommaa. Rakennukset pyritään pitämään ensiluokaisessa kunnossa metsätalleja myöten.
Rantatontejakin on, mutta ei niitä myydä, eikä taideta rakentaakkaan . Pitkässä juoksussa osakesijoituksiin siirrytään, koska nuori mies on siinä kyvykäs. Kun eilen kysyin, mikä vuoden sijoitustuotto %, niin oli kulujen jälkeen 40%. Itse en pääoman tuottoja suuremmin laske, väliin roposia nollatilillä odottelee sopivaa kohdetta.
Jos tuottoja rupeaa vallan aprikoimaan, niin kai olisi myytävä ”pääkonttori”, josta kyllä vanhuuden turvan talouden puoleen saisi. Nyt ylläpito maksaa, nurmikotkin turhan laajat ja kiinteistökin vajaakäytöllä. Elämänlaatu antaa tuoton osaltaan, jota ei rahassa voi mitata.
