Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä, kunhan puunmyynti metsävähennykseen oikeuttavalta tilalta.
Näillä näkymillä jälkeeni tulee suvun yhteismetsä, kun kysyin nuorelta liikekumppanilta mitä tehdään. Saattaahan hänen mielensä asiasta muuttua, hänestä kyllä tulee pääosakas. Yhteismetsän on oltava riittävän iso mielestäni, meillä tavoitteena tuhannen hehtaarin pinta-ala. Ensiviikolla 17 ha ;n lisätilasta kauppa allekirjoitetaan, niin siitähän taas himpun lisäys pottiin.
Näiden veijareiden laskelmat ovat omanlaisia, taimikon perustaminen vie velanpuolelle metsänkasvatuksen. Samalla laskukaavalla monella olisi 20 vuotias henkilöauto miljoona pirssi kohta. Jos auton ostohinnan päälle korkoa korolle laskee, niin eikös se arvo vaan nouse vastaavalla laskennalla.
Minulla on 1979 istutettu OMT maan männikkö, jonka alku oli työläs. Kastikas painoi taimet, myyrät söivät laidasta ym. Laatukin näytti heikolta, karsin vuosien mittaan puita. Nyt kun on kahdesti harvennettu, lenkopuut sun muut vialliset käytännössä poistettu, jäljellä komea päätehakkuun mitat täyttävä tukkimetsä. Jean edellä on tehnyt saman havainnon kuin itsekin, aika korjaa kummasti metsää. Aikanaan peltoihin istuttivat paljasjuurisia mäntyjä kyntöpalteeseen, jossa ne kasvaessaan alkoivat ”hakea” paikkaansa. Niissä usein tyvilenkoa järjestään, sitten kun vielä taimikko tuppasi harvaksi jäämään, niin susiturilaitakin muodostui.
Uudistuskulujen lähellä nollaa tarkoitin sitä, että aukkohakkuulla saa puilla, risuilla rahaa enemmän, kuin jk- myydyillä . Joten oikaisten voidaan näin sanoa, kun täällä korkoa kovasti lasketaan jaksollisen kuluiksi uudistamisesta.
Voin kyllä paljastaa, että n. 10 000 tainta saimme viime vuotena tosiaan ilmaiseksi ja hyviä olivat. Nytkin on 2 000 € eräältä metsäfirmalta meille tarjolla metsänhoitorahaa puukaupan yhteydessä, ei kyse bonuksesta.
Höpö höpö sen kun jatkuu, jaksollisen metsänkasvatuksen uudistamiskulut todellisuudessa lähempänä nolla. Puunhinta ainakin 5 euroa jk- hakkuuta korkeampi, puuta itsellä lähtee keskimäärin 350m3/ha, eli jo hinnan erolla uudistaa. Sitten latvusmassoilla tulee toinen tili ja kun maani ovat reheviä, ei tarvitse kantaa huolta maan köyhtymisestä suuremmin.
Alhainen on tukkiprosentti, puutkin 400 lt, harvennus vasta tehty, joten lannoitusta suosittelen. Sitten kuvion mäntyjen 80- vuotispäivien kunniaksi nurin. Silmällä kun katsot latvuksia, kasvun voi jo päätellä. Jos mäntysi latvoissa näkyy selvästi uudet vuosikasvut vihreiden neulasten kera, metsä kasvaa. Mutta jos latva tasaantuu, eikä uutta kasvua silmällä näy, niin sitten kasvu alle 5 motin ha, metsään piste fi. näyttää laskevan n. 5,6 m3. päässälaskien.
Kerran on tehty reipas yläharvennus ja toista ei kyllä erehdytä tekemään. Pienempiä puita hakattu harventaessa, joku susiylispuu myöskin. Kyllä varttunee kuusikon harvennus olisi tehtävä näillä leveyksillä viimeisen kerran 45 vuotiaana. Sitä vanhempiin ei maksa kajota, ellet kuivasia, kirjanpainajia ja tuulen kaatoja halua.
