Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kinkkuähkyssä näkyy virheet toistuvan ja ei uristakaan valmista tule, vaikka kalevalan sampoa takoisi koneeksi.
Mitä taasen tulee metsänhoitosuosituksiin, niin moni on jo ennakoinnut pöheikkökasvatusta on jo ja ompa sitä nähty harvakasvatustakin, joskin myytävällä tilalla taimikon todettiin olevan aukkoinen ja epätasainen.
Aikaisin on poijat joulunakin harvennukset palstalla aloittaneet. Metsänomistaja on myyjänä taho, jonka näkemykset ovat lähtökohtana, mitä metsässä tehdään. Mutta meitä on moneen lähtöön, joten meidän joukossakin on väkeä, joiden vaatimukset eivät ole realistisia. Tai jos niiden mukaan toimii, niin katasrofiin saattaa päätyä. Onhan niitä koneita kesken hakkuunkin lavetille ajaneet, kun ei jossain joillakin näkemykset kohtaa.
Kysymykseen mihin MHY jakaa voittoja on hiukan hupaisa. Oma kokemukseni ja tietämykseni asiasta on sellainen, että osa kannustinpalkkaukseen henkilöstölle on mennyt, loput ensialkuun taseeseen. Pitkässä juoksussa ns. voitto on usein mahdollistanut tehotonta toimintaa, kuten oli ennen pakollisen metsänhoitomaksun aikaan. Mitä omistajalle voitosta tulee on ainakin miljooniem taseen yhdistyksen jäsenenä jäänyt epäselväksi. Ei ainakaan ole jäsenmaksua laskenut, samoin palvelihinnasto melko hintava, ei polje hintoja hoitopuolella ilmeisesti. Yhdistysten ylijäämä keskimäärin 1% liikevaihdosta.
Kemijärven haasteet ovat suuret, uskosta sen toteutuminen ei ole kiinni. Uskoaksi kulisseissa isot toimijat eivät ole siloittamassa uudelle tulokkaalle tietä, vaan päinvastoin. Onhan niiden johto suoraan ilmaissut, ettei tilaa ole. Kysymys puuvirroista syynä, sinällään puuta laskennallisesti piisaa hyvin, mutta puuvirrat tuotantolaitoksille eivät itsestään virtaa. Suur-teollisuus pelkää kilpailun nostavan raaka-aine kustannuksia. Eiköhän Kemin biolaitoksen rivakka suunittelu ja todennäköinen nopea toteutus ole osa Kemijärven hankkeen hyydyttämistä.
Tietämättä tästä EU:n esityksestä kirjoitin edelliseen kommenttini asiaa sivuten. Homma tuppaa menemään niin, että jos meidän metsätalous putoaa ulos A- ryhmästä alkaa hidas, mutta varma näivettyminen. Rahoittajat karttavat enenevässä määrin kestävyys kriteereitä täyttämättömiä toimialoja.
Ensin ala luokitellaan kestämättömäksi , kuten taitaa olla vesivoimallekin käymässä. Olemme äkkiä loputtomalla kujanjuoksulla, jonka lopputulos ei kyllä hyvältä näytä metsäteollisuuden ja metsänomistajien kannalta. Ensimmäiseksi tyrehtyy tai ainakin laimenee investoinnit täällä. Ei klapin teko montaa elätä, samoin on metsän oheistuotteiden laita. Kansalaispalkkaa varmaan tarjoavat ja verot valtion maksettavaksi kait.
