Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Äänekosken ja Kemin kaltaisia laitoksia ei hevin nykyisessä toimintaympäristössä tule. Uusinvestointeja vanhojen laitosten päivittämiseksi ja osin uusimiseksi kylläkin. Kemijärven tehdashanke on siinä kiikun kaakun. lähinnä se kivestää uskoakseni rahoituksesta.
Kyllä maailma sellua tarvitsee, mutta tehtaat nousevat otollisempaan maailman kolkkaan, jossa kustannukset edullisemmat ja kuluttajat lähempänä. Jatkossa rahoituskin saattaa Suomessa olla entistä vaikeampaa, koska eräät tahot toittavat, ettei kestävästi tuotettua puuta piisaa. Eli tuhoamme mukamas arvokasta elinympäristöä, jolloin olemme tekemässä maailman loppun toimintaa.
Pankit keskittyvät liike-elämän rahoitukseen ja alkutuottaja metsäpuolella jäänyt heiltä joukon jatkoksi. Koivunkaataja ilmeisesti talousimmeinen, kun maitotileillä metsiä ostanut. Täällä toisilla lehmät syöneet koneineen perämetät ja vähän muutakin. Vanhempani aikanaan 5-6 lehmällä ja nuorella karjalla toimeen tulivat, joskaan ei ylimääräistä ollut. Ei isot tulot, vaan pienet menot talouden ratkaisevat useimiten.
Kemiin biotehdas kyllä nousee, joka tullaan vuosikymmenten saatossa muistamaan viimeisenä suurena sellutuotantoyksikkönä joka maahamme on rakennettu. Ympäristöluvitus on Suomessa haasteelinen ja muutenkin toimintaympäristö muuttunut vähemmän teollisuus myönteiseen suuntaa.
Ei yhteiskunnan vakaus ja toimivat puumarkkinat jatkossa ole riittävä houkutin tänne uusia investointeja tehdä. Vihreä vyörytys metsässä karkottaa tehokkaasti tehtailijat myöskin muualle, missä toimintaympäristön kokevat otollisemmaksi.
Ei ole sanottavaa suuremmin vihreiden metsäpolitiikasta, on yleisesti ottaen niin metässä etten viitsi eritellä hyväksyttäviä osioitakaan. Annelin kaltaiset metsän käytännön tuntijat heillä vähissä, äänessä usein maattomat kiihkoilijat. Avainsanoihin alla on kirjoitettu näköjään osuva sana vihreistä. Turvenuija, joka kyllä hyvin kuvaa myös heidän metsäohjelmaansa, suojelua, suojelua ja luonnon monimuotoisuuden kiihkeää toitottamista ainoana totuuteta lahkolaisten tapaan.
Yhdistysten olisi tehostettava toimintaansa ja yhteydenpitoa metsänomistajiin. Kalleimasta päästä tuppaa palvelut hinnoittelultaan olemaan, vain puukaupan kilpailutusta mhy: kautta kannustavat. Oma jäsenmaksuni on 300€, jota kyllä Aplin tapaan tappihintana pidän ehdottomasti, kyllä yhdistyksen olisi tultava alle satasen maksulla toimeen. Kysymykseen mitä katetta maksulle saa, onkin sitten hankalampi kysymys.
Lehti ainakin muutaman kerran vuodessa tulee , joskin suuri osa Mtk:n nuotistolla kirjoitukset. Energiapuun toimitussopimukset sopisivat mielestäni yhdistyksille, palvelisi uskoakseni jäsenistön tarpeita. Yhdistysten avoimuus kadonnut, en ole lehdistä, enkä yhdistysten kotisivuilta miten yhdistyksillä menee. Takavuosina kerrottiin kannatavuudesta , jopa osia toimintakertomuksesta oli netissä näkyvissä.
Nykyisin kerrotaan vain, milloin valtuuston kokous oli ja muutama sana muusta toiminnasta. Yhdistyksiä tarvitaan jatkossakin metsänomistajan apuna ja tukena. Jotakin kertoo ehdokaskato , myöskin jäsenpeitto on laskeva, olisiko jäänyt paikoilleen polkemaan liiaksi kilpailijoihin toimijoihin nähden.
On jälkikäteen todettava, että ei tosiaan ole etenkään kuusitukin hinta laskenut, kuten ounastelin. Päinvastoin yllättänyt nousullaan, vaikka sahatavaran vientihinta ei ole mitenkään huipulla. Ilmeisesti koronanikkarit ja kelirikko vaudittanut menekkiä . Kai setelirahoituskin osaltaan asiaa avittaa. Tein loppuvuodesta lisää puukauppoja kelirikkoleimkoista, 5 € motilta korkeampi kuusitukinhinta maaliskuuhun nähden. Saa nähdä tuleeko hintatakuun euroja alkuvuoden kaupoista.
Ei ole itselläkään hintatietoa kuin mutupohjalta. Puolet lisäisin Tolopaisen hinta-arvioon, eli 3 000 €/ ha. Itsellä on 1 ha lehtikuusikkoa, joka tuli ostettuani valtiolta/ metsäkeskukselta taimitarhan peltoja. Myös muita jalopuukuvioita tilalla. Oli julkisessa myynnissä, hinta jäi edulliseksi, joten ei erikoispuilla ollut hintaa nostavaa vaikutusta.
Keskustelu pienehkön ylimielisen Vihreän puolueen metsäohjelmasta taitaa olla loppuun kaluttu, joten keskustelu sopivasti siirtynyt sahanpuruihin, olkoo ne vihreäksi homehtuneita. Perustuslakivaljokuntaepisodin jälkeen ei minulta heru enään yhtään sympatiaa tälle itseään muita parempana pitävälle puolueelitille. Ennen sentään oli Osmo Soinivaaran kaltaisia kokonaisuuden näkijöitä laajemmalla katsannolla. Antero Vartia oli myös jalat maassa oleva, vaikka Venäjän puut vain saunan rakentamiseen kelpasivat.
Läpi vuoden on minunkin metsissä näinä vuosina harvennuksia tehty. Huomasin muutama vuosi sitten, kun lumipeite tuli sulaan maahan, että korjuuvauriot, siis useimiten ajourat paljastuivat lumien sulettua juuria paljastaneiksi. Useimiten syy oli se, ettei talvella ollut havutuppoa reinapuun juuristoa suojaamassa. Kesähakkuissa konekuski näkee maanpinnan ja samalla oikean kohdan havumassalle juuriston suojaksi. Hakkuita ei ole pikkumotolla tehty enään 15 vuoteen maillani. Ajokone on se vehje, joka yleensä maastovaurioita tekee, koska ajetaan uraan useita kertoja lasti päällä.
