Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Ihmetellään Amerikan meininkiä, mutta ei se meiläkään kovin auvoista keskustelua aina tuota. Tiedotusvälineitten puolueetomuus metsäasioissa on kyseenalaista, samoin luontokeskustelu vinoutunut. Kohta EU- hiilivarastoiksi havittelee metsiämme, kun ydinalueet aikojen saatossa osin puuvapaiksi hoideltu. Korvauksien osalta utua, mutta velvoitteita metsänomistajille tupataan sysätä. Tällä menolla ryöstö tulee mieleen , ellei kouriintuntuvia korvauksia ilmastoteoista kongreettisesti hiilinielujen omistajille tulla.
Energiapuumarkkinat todella vaihtelevat seutukunnittain, joten paikalisilta toimijoilta kannattaa tiedustella. Onko lähellä vaikkapa yrittäjä, jolla sopimus hakkeentoimituksesta johon kohteeseen, jopa yksittäiseen rakennukseen.
Itsellä energiapuu homma pelannut muutaman vuoden niin, että minulla kylätienlaidassa hakepuukasa, josta firma toisesta päästä hakettaaa ja toiseen laitaan uutta metsästä kasataan.
Taitaa risuparta olla pohjoisesta tai sitten etelässä kelttumaata, kyllä 80 v kuusikko lahottajaa odottelee. Kasvaahan se päältäpäin, mutta saattaa silkkoa sisältä enenevässä määrin. Kuusikympisenä katkaisu ja uutta kasvamaan rehevillä Etelä-Savolaisilla mantuilla vihreää metsänhoitoa.
Kolmelle suurimmalla yhtiölle , myös Mhy:n välityspalvelulle soitto, joskin kysy paljonko nettohinta välityspalkkion jälkeen. Kannattaako muutamaa sippitukkia tehdä erikseen, kuitukasaan laittaisin. Jos jää alle 5 motin tukkisaantopino, ei firmat tahdo huolia sellaisia nyssäköitä.
Tässä ketjussa aikaisemmin nm. Normandy antaa hyviä vinkkejä, miten jollakin paikkakunnalla pääset mahdollisesti sisään. Itse aikanani myyjänä huotoasemmalla toimiessa, huomasin miten jollakin henkilöillä oli tietoa/ suhteita/ ihmistuntemusta, jos tälläisen metsäalalla toimineen henkilön pystyisi yhdyttämään, niin silloin kyllä vaikkapa raivausahatyömaita alkaisi löytyä. Samalla paikkakunnan tuntevalta voisi saada jopa kuppilamarkkinointia ja toisaalta välttämään mahdollisesti hankalia metsänomistajia, joiden kanssa sukset yleensä herkästi ristiin tuppaavat menemään.
Itseltä nykyisinkin monet kysyvät, ketä suosittelisit jotakin hommaa tekemään niin rakennuspuolella, kuin metsänkin puolella. Pitemmän päälle aika tuo asiakkuuksia, kun hinta/laatu kohdallaan ja pitää minkä lupaa. Hyvä työnjälki ja sosiaaliset taidot ihmisten välisessä kansakäymisessä plussaa. Toiminimi olisi ilmeisesti tapa, jonka puitteissa urakointia selvintä tehdä, vaikka kysymyksessä osin harrastus onkin.
No ainakin meikäläisen riistavahingot vuosien saatossa. En ole koskaan korvaushakemuksia riistavahingoista anonut, enkä todennäköisesti jatkossakaan tule hakemaan. Katson vanhankansan immeisenä yrittäjäriskiksi, johon hirvien osalta pitäisi hakea puolestani vaikka ”lopullista ” ratkaisua. Vain Kemeratukia olen anonut ja saanut, muutoin olen koittanut pärjätä ilman korvauksia ja tukia.
Ei Mikko Antonille taida vastata, ei alennu tänne Metsälehden keskustelupalstalle ruohonjuuritason pulliaisten murheita kuulemaan kiireiltään ilmeisesti. Sitten ihmehtelevät miksi edunvalvontamaksut jäävät maksamatta ja vapaamatkustajiksi sitten syyttelevät.
Isolla koneella harvennukset tiloillani tehdään, parasta aikaakin koivikon toistaharvennusta, jossa alla täydellinen kuusentaimikko. Kaksivaihekasvatus kuviolla tavoitteena, iso moto kannattelee koivua sen maahan kaatuessa, jolloin isku kuusentaimiin vähenee.
Purut pois edellä jo asiaa sivuaa, kerralla riittävät ajourat, palvelevat seuraavissakin harvennuksissa. En ole huomannut aloittajan esiin tuomia ongelmia isoilla koneilla, harvennusjälki on pitkälti kuskista kiinni. Pääomakulukaan ei ole metsänomistajan murhe pystykaupoissa, pikkuhäkkyrät hankinta ja korjuupalvelun raippametsiin sopivat parhaiten.
Kokoomuksen vene vuotaa pahaenteisesti. PerusSuomalaiset syövät enenevässä määrin oikealta ja Vihreät viherlaidalta. Osin on loikannut osa ”vihervasemmistoon” Kokoomuksessa ja se näkyy hupenevana kannatuksena, eli kun toisaalle kumartaa, silloin toisaalle pyllistää. Metsänomistajana en enään seuraavissa eduskuntavaaleissa Kokoomusta äänestä, vaan Jussin puoluetta arvokonservatiivina.
Mäntytukeissa kannattaa kuulostella millaiset laatuvaatimukset ovat. Stora Enson Honkalahden saha on raakkaajien aatelia, sielä helposti 20% raakkeja ja samanlainen tavara Versowoodilla 2% raakkia.
Kuvassa aloittajalla kyllä laadukasta tavaraa, toisin on meidän rehevillä mailla mäntyjen laita. Jos saari on kookas, eikös silloin kannattaisi yhteisleimikot kasata ja myydä pystyyn. Täällä eräässä saaressa toissatalvena MetsäGroup kasasi leimikot 5 000 mottia ja kun jäätie ei kahteen talveen onnistunut, proomuntapaisellan ajoivat mantereelle. 5€ motilta hinta manteretta halvempi.