Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kysymykseen mihin MHY jakaa voittoja on hiukan hupaisa. Oma kokemukseni ja tietämykseni asiasta on sellainen, että osa kannustinpalkkaukseen henkilöstölle on mennyt, loput ensialkuun taseeseen. Pitkässä juoksussa ns. voitto on usein mahdollistanut tehotonta toimintaa, kuten oli ennen pakollisen metsänhoitomaksun aikaan. Mitä omistajalle voitosta tulee on ainakin miljooniem taseen yhdistyksen jäsenenä jäänyt epäselväksi. Ei ainakaan ole jäsenmaksua laskenut, samoin palvelihinnasto melko hintava, ei polje hintoja hoitopuolella ilmeisesti. Yhdistysten ylijäämä keskimäärin 1% liikevaihdosta.
Kemijärven haasteet ovat suuret, uskosta sen toteutuminen ei ole kiinni. Uskoaksi kulisseissa isot toimijat eivät ole siloittamassa uudelle tulokkaalle tietä, vaan päinvastoin. Onhan niiden johto suoraan ilmaissut, ettei tilaa ole. Kysymys puuvirroista syynä, sinällään puuta laskennallisesti piisaa hyvin, mutta puuvirrat tuotantolaitoksille eivät itsestään virtaa. Suur-teollisuus pelkää kilpailun nostavan raaka-aine kustannuksia. Eiköhän Kemin biolaitoksen rivakka suunittelu ja todennäköinen nopea toteutus ole osa Kemijärven hankkeen hyydyttämistä.
Tietämättä tästä EU:n esityksestä kirjoitin edelliseen kommenttini asiaa sivuten. Homma tuppaa menemään niin, että jos meidän metsätalous putoaa ulos A- ryhmästä alkaa hidas, mutta varma näivettyminen. Rahoittajat karttavat enenevässä määrin kestävyys kriteereitä täyttämättömiä toimialoja.
Ensin ala luokitellaan kestämättömäksi , kuten taitaa olla vesivoimallekin käymässä. Olemme äkkiä loputtomalla kujanjuoksulla, jonka lopputulos ei kyllä hyvältä näytä metsäteollisuuden ja metsänomistajien kannalta. Ensimmäiseksi tyrehtyy tai ainakin laimenee investoinnit täällä. Ei klapin teko montaa elätä, samoin on metsän oheistuotteiden laita. Kansalaispalkkaa varmaan tarjoavat ja verot valtion maksettavaksi kait.
Äänekosken ja Kemin kaltaisia laitoksia ei hevin nykyisessä toimintaympäristössä tule. Uusinvestointeja vanhojen laitosten päivittämiseksi ja osin uusimiseksi kylläkin. Kemijärven tehdashanke on siinä kiikun kaakun. lähinnä se kivestää uskoakseni rahoituksesta.
Kyllä maailma sellua tarvitsee, mutta tehtaat nousevat otollisempaan maailman kolkkaan, jossa kustannukset edullisemmat ja kuluttajat lähempänä. Jatkossa rahoituskin saattaa Suomessa olla entistä vaikeampaa, koska eräät tahot toittavat, ettei kestävästi tuotettua puuta piisaa. Eli tuhoamme mukamas arvokasta elinympäristöä, jolloin olemme tekemässä maailman loppun toimintaa.
Pankit keskittyvät liike-elämän rahoitukseen ja alkutuottaja metsäpuolella jäänyt heiltä joukon jatkoksi. Koivunkaataja ilmeisesti talousimmeinen, kun maitotileillä metsiä ostanut. Täällä toisilla lehmät syöneet koneineen perämetät ja vähän muutakin. Vanhempani aikanaan 5-6 lehmällä ja nuorella karjalla toimeen tulivat, joskaan ei ylimääräistä ollut. Ei isot tulot, vaan pienet menot talouden ratkaisevat useimiten.
Kemiin biotehdas kyllä nousee, joka tullaan vuosikymmenten saatossa muistamaan viimeisenä suurena sellutuotantoyksikkönä joka maahamme on rakennettu. Ympäristöluvitus on Suomessa haasteelinen ja muutenkin toimintaympäristö muuttunut vähemmän teollisuus myönteiseen suuntaa.
Ei yhteiskunnan vakaus ja toimivat puumarkkinat jatkossa ole riittävä houkutin tänne uusia investointeja tehdä. Vihreä vyörytys metsässä karkottaa tehokkaasti tehtailijat myöskin muualle, missä toimintaympäristön kokevat otollisemmaksi.
Ei ole sanottavaa suuremmin vihreiden metsäpolitiikasta, on yleisesti ottaen niin metässä etten viitsi eritellä hyväksyttäviä osioitakaan. Annelin kaltaiset metsän käytännön tuntijat heillä vähissä, äänessä usein maattomat kiihkoilijat. Avainsanoihin alla on kirjoitettu näköjään osuva sana vihreistä. Turvenuija, joka kyllä hyvin kuvaa myös heidän metsäohjelmaansa, suojelua, suojelua ja luonnon monimuotoisuuden kiihkeää toitottamista ainoana totuuteta lahkolaisten tapaan.
Yhdistysten olisi tehostettava toimintaansa ja yhteydenpitoa metsänomistajiin. Kalleimasta päästä tuppaa palvelut hinnoittelultaan olemaan, vain puukaupan kilpailutusta mhy: kautta kannustavat. Oma jäsenmaksuni on 300€, jota kyllä Aplin tapaan tappihintana pidän ehdottomasti, kyllä yhdistyksen olisi tultava alle satasen maksulla toimeen. Kysymykseen mitä katetta maksulle saa, onkin sitten hankalampi kysymys.
Lehti ainakin muutaman kerran vuodessa tulee , joskin suuri osa Mtk:n nuotistolla kirjoitukset. Energiapuun toimitussopimukset sopisivat mielestäni yhdistyksille, palvelisi uskoakseni jäsenistön tarpeita. Yhdistysten avoimuus kadonnut, en ole lehdistä, enkä yhdistysten kotisivuilta miten yhdistyksillä menee. Takavuosina kerrottiin kannatavuudesta , jopa osia toimintakertomuksesta oli netissä näkyvissä.
Nykyisin kerrotaan vain, milloin valtuuston kokous oli ja muutama sana muusta toiminnasta. Yhdistyksiä tarvitaan jatkossakin metsänomistajan apuna ja tukena. Jotakin kertoo ehdokaskato , myöskin jäsenpeitto on laskeva, olisiko jäänyt paikoilleen polkemaan liiaksi kilpailijoihin toimijoihin nähden.
On jälkikäteen todettava, että ei tosiaan ole etenkään kuusitukin hinta laskenut, kuten ounastelin. Päinvastoin yllättänyt nousullaan, vaikka sahatavaran vientihinta ei ole mitenkään huipulla. Ilmeisesti koronanikkarit ja kelirikko vaudittanut menekkiä . Kai setelirahoituskin osaltaan asiaa avittaa. Tein loppuvuodesta lisää puukauppoja kelirikkoleimkoista, 5 € motilta korkeampi kuusitukinhinta maaliskuuhun nähden. Saa nähdä tuleeko hintatakuun euroja alkuvuoden kaupoista.
