Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Hiukan ihmehtelin kyllä koneinvestointien määrää. Itsellä samat vuotuiset hakkuumäärät ja ei ole kuin kaksi traktoria vm. 1975 ja 1989 Zetoreita. Joilla lanaan teitäni ja pienarleikkurilla ajelen ym. Myös hakkuut olen saanut järjesteltyä niin, että kahdessa viikossa kaupasta on hakkuut alkaneet. Eihän jokaisella ole mahdollisuuksia tälläiseen järjestelyyn, mutta kohdallani asia on näin.
Omatoimisesti en ole kantokäsittelyä tehnyt, kuin joskus siemenpuiden kantoihin. Raivaussahahommia teen lämmillä keleillä lehtipuuvaltaisiin kohteisiin, havupuuvaltaisia viileämmillä kelillä. Havupuuharvennukset tekee firma, itse hiukan koivikoista nykyisin käteispuita kapistelen. Lumiseen metsään en raivaussahalla nykyisin mene, joten joutuu sitä ennen isänpäivää raivaamaan havupuutaimikoita, mieluusti kylmän yön jälkeen. Muuten jää kyllä tekemättä, kiireelistäkin olisi lähes 150 ha. odottamassa. Näkyy firmat ym. raivaavan pitkin kesää, eikä taida kantojen käsittelyä tapahtua.
Eikös vuodesta 1944 alkaen rajan takana kaikki ollut paremmin. Minusta ei kyllä lahot röttelöt ja rappaukset rapisseet luonnon hoidossa olevat kiinteistöt sitä ole, kai kertovat luonnon voimasta jolle idässä on annettu enemmän sijaa. Jokainen voi itse mielessään päätelle kumpa tyyli sopii. Itse pidän Suomea ja suomalaista metsänhoitoa arvossa.
Teollisuus on nyt ja jatkossakin niskanpäällä. Ei taida haastajia löytyä, vaatii päääomia. liikeideaa jolla pärjää. Nykyinen metsäyhtiövetoinen systeemi on hiottu erittäin tehokkaaksi, joten löysät on todenteolla puristettu olemattomiin. Voihan sitä tehdastoimitusta yrittää, mutta ei minun laskujen mukaan jää kuin loppuun ajetut koneet ja rikkinäiset rukkaset peruiksi.
Vadelman reikäperkaus lehdettömään aikaan taimien ympäriltä. Vuoden päästä taas sama urakka. Kuusi kyllä yleensä hengissä pysyy vatukossa, mutta pituuskasvu jää usein 5-10 cm. Vattuherkillä kuvioilla ei pidä lepovuotta pitää, kuten tässä on käynnyt. Itse hakkuutan puut, joko ennen elokuun alkua, tällöin ajavat risut syksyllä ja keväällä istutan , mättää talven alla alaantuneet, myös havupuunsiemeniä usein luonto antaa.
Talvihakkuun risut taasen ajetaan toukokuun aikana pois, jonka jälkeen muokkaus ja taimet ennen juhannusta maahan. Näin jää ”mahovuosi” välistä, joka auttaa yhden vuoden edun vatukon ja heinikon suhteen.
Ymmärtääkseni metsät myytiin Otson valtion omistus/ metsäkeskus hetken aikana hiljaisella myynillä kyseiselle rahastolle, jonka jälkeen liiketoiminta myytiin nykyisille omistajille. 3 000 ha muistelisin näitä metsäkeskuksen maita olleen kaikkiaan Suomessa, itsekkin pienen pläntin onnistuin ostamaa, joka ei siltältynyt köntissä myytävään kokonaisuuteen.
