Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Anneli edellä oikeilla jäljillä mhy- hallintoporukasta. Itsellä yli kahdenkymmenen vuoden kokemus ja kyllä nykyisin ainakin yhdistyksessä jossa olen vaikuttanut, alkaa olla jäljellä tuottayhdistysketkuja vallan kahvassa. Tälläinen huonoesimerkillinen itsellinen toimija, ei ole korkeassa kurssissa, kun en ole tuottajayhdistuksen enkä kepun jäsen. Mitä kehittämiseen tulee, niin ei voi paljoa vaatia sellaisilta sukupolvenvaihdos/ perillisväeltä, joka omia tilojaankin kehittää niin, että luopuessa ovat onnistuneita, kun ovat saaneet tilukset pidettyä, lisäarvo kokeintaan puupääoman kasvussa. Jos firmaa hoitaa vuosikymmenet ja se on luopuessa samassa mallissa kuin aloittaessa, niin todennäköisesti muut ovat menestyneet ja kehittäneet paremmin, eikä jatkajaa löydy .
Oma veikkaukseni syihin seuraava: Joillakin on alitajunnassa ajatus luontaisesta uudistamisesta, että luonto hoitaa asiat. Nuukuus/ säästäväisyys on myös uskoakseni syy, miksi toimenpiteitä ei ilmaannu,ainakaa heti. Olen myös tavannut sellaisia metsänomistajia, joiden into satsata tulevaisuuteen on vähäinen, koska eivät siitä mielestään kerkeä nauttia. Itä-Suomessa on kaikkialla myös saamattomuutta, joka näivettää maakuntia, vanhoja auton raatoja kyllä kasaavat raiteille ja rakennukset monilta korjausvelkaisiana painuvat. Sama tauti myös metsäpuolella osin, rahaa ei takaisin raaskita laittaa takaisin metsään. Olemme tällä palstallakin vuosien mittaan saaneet lukea, kun korkeaa korkoa korolle lasketaan uudistamiselle, jolloin homma ei laskujen mukaan kannata.
Vaatimatonta on Afrikan kehitys ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ongelmina on liiallinen väestönkasvu tuottokykyyn nähden, heimojako ym. etniset ongelmat ja koruptio. Koruptio on kuin syöpä ja sieläpäin se on valtiopäämiestasolla asti, joten olen tullut siihen tulokseen, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Veotuskin taitaa olla retuperällä, joten valtion kassa yleensä tyhjä. Luonnonvarat taasen päätyvät useimiten tavallisen kansan ohi eliitin taskuihin. Taitaa 60 vuotta olla siitomaavallan päättymisestä, mutta usein sitä köyhyydestä syytetään, pieneltä osin kyllä paikkansakin pitää. Sotimaan ovat kyllä oppineet ja aseiden ostoon .
Kyllä monelta koneet ovat metsät syöneet ja lopputulos on Jätkän kommentin mukainen. Koneyrittäminen on haasteelista, kuten moni muukin ala. Toiset ammatit vaativat enemmän pääomaa kuin toiset. Metsänomistaminen on pääomavaltainen ala, jossa kyllä kahdesti mietittävä paljonko koneistukseen kannattaa satsata. Kyllä konekauppiaat mielellään rautaa raitille osaavat kaupata ja moni on hurahtuna kiiltävään rautaan.
Hiukan ihmehtelin kyllä koneinvestointien määrää. Itsellä samat vuotuiset hakkuumäärät ja ei ole kuin kaksi traktoria vm. 1975 ja 1989 Zetoreita. Joilla lanaan teitäni ja pienarleikkurilla ajelen ym. Myös hakkuut olen saanut järjesteltyä niin, että kahdessa viikossa kaupasta on hakkuut alkaneet. Eihän jokaisella ole mahdollisuuksia tälläiseen järjestelyyn, mutta kohdallani asia on näin.
Omatoimisesti en ole kantokäsittelyä tehnyt, kuin joskus siemenpuiden kantoihin. Raivaussahahommia teen lämmillä keleillä lehtipuuvaltaisiin kohteisiin, havupuuvaltaisia viileämmillä kelillä. Havupuuharvennukset tekee firma, itse hiukan koivikoista nykyisin käteispuita kapistelen. Lumiseen metsään en raivaussahalla nykyisin mene, joten joutuu sitä ennen isänpäivää raivaamaan havupuutaimikoita, mieluusti kylmän yön jälkeen. Muuten jää kyllä tekemättä, kiireelistäkin olisi lähes 150 ha. odottamassa. Näkyy firmat ym. raivaavan pitkin kesää, eikä taida kantojen käsittelyä tapahtua.
Eikös vuodesta 1944 alkaen rajan takana kaikki ollut paremmin. Minusta ei kyllä lahot röttelöt ja rappaukset rapisseet luonnon hoidossa olevat kiinteistöt sitä ole, kai kertovat luonnon voimasta jolle idässä on annettu enemmän sijaa. Jokainen voi itse mielessään päätelle kumpa tyyli sopii. Itse pidän Suomea ja suomalaista metsänhoitoa arvossa.
Teollisuus on nyt ja jatkossakin niskanpäällä. Ei taida haastajia löytyä, vaatii päääomia. liikeideaa jolla pärjää. Nykyinen metsäyhtiövetoinen systeemi on hiottu erittäin tehokkaaksi, joten löysät on todenteolla puristettu olemattomiin. Voihan sitä tehdastoimitusta yrittää, mutta ei minun laskujen mukaan jää kuin loppuun ajetut koneet ja rikkinäiset rukkaset peruiksi.
