Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Monet vuosikymmenet on metsäteollisuutta auringonlaskun alana jotkut pitäneet, mutta väärässä ovat olleet. Metsäala on mielestäni yhä tulevaisuuden ala, mutta se vääjäämättä muuttaa muotoaan. Ehtona on tietysti se, että Suomessa kannattaa yrittää. Siitä en ole ollenkaan vakuuttunut, jos toimintaympäristöä turmellaan , niin silloin teollisuus siirtyy sille suotuisammille maille. Hyvä esimerkki 6 h työaika 8 h palkalla, ei maamme ole niin tehokas ja kilpailukyinen kuin eräät tahot uskottelevat. Yhdyn edellä Kallen näkemykseen 6 tunnin työpäivästä 6 tunnin palkalla eräillä aloilla. Työmarkkinoilla työssä olevista imetään mehut pois ja sitten osa palaa loppuun. Sitten on joukko 0 h työajalla eräänlaisella kansalaispalkalla elätettävänä, ei käy tasan koskaan, näin se vain on. Lisää vapautuu metsäteollisuuslaitoksista jatkossakin Kaipolan malliin, ei tarvitse kummoinen ennustaja olla.
Anneli analysoi hyvin edellisissä kirjoituksissa jk; n ja jaksollisen kasvatuksen kokonaisuuksia metsän ja kansantalouden kannalta. On mielenkiintoista, kun uudistamiskulut toisille kovin korkeakorkoista kulua aiheuttaa. Jos he olisivat eläessään pääomat sijoittaneet yhtä tuottaviin korkoprosentin kohteisiin, niin me muut nyt nollakorkoaikana kateelisina heidän vaurastumistaan kaihoisasti joutuisimme seuraamaan.
Monet uudistavat bonuksilla ja etenkin mainostavat Metsäliittoa siinä yhteydessä. Itse taasen olen saanut StoraEnsolta bonuseurot suoraan tilille, jolloin voin vapaasti valita keneltä taimet ja maanmuokkauksen kustannustehokkaimmin saan. Selvempi rahana saada, kuin toimijan kautta palveluita ostaen mielestäni. UPM :n bonuksilla kylläkin hyviä Joroisten taimitarhan taimia keväällä istuttelin.
Rauduksen kasvatuksesta omat kokemukseni ovat juuri kyseisen artikkelin mukaiset. Harvennukset usein alle 20 v ja 30 v taasen puolet pois. Keväällä hakkuutin 45 v sitten istutetun koivikkokuvion alle 50% jäi tukit. Syitä oli koivujenlaatu( monihaaraisuutta) ja latvaläpimittavaatimus oli 20 cm. Enkö osaa kasvattaa hirvien avustamassa, kun en Anttonin lukemineen yllä, vaikka lehtomaisilla alueilla olen kasvattanut. Myös edellä mainitsemani koivikko oli peltoon edellinen omistaja 1975 istutttanut.Uskoni koivuun koetuksella, siksi kuusta istuttelen pääsääntöisesti.
Jesse jo edellä kirjoitti osuvasti MHY valtuustosta ja Kepusta. Täyttä asiaa oli. Itse olen pitkänlinjanvaltuutettu , äänimäärät pakollisen jäsenyyden aikaan palkintosijoilla ja nytkin vapauden aikaankin ylimmässä kolmanneksessa. Enää en ehdolle asetu, olen tuntenut itseni, kuin vieraslajiin kuuluvaksi , jota tuottajayhdityskepulaset perijät päähän potkivat. Vaaleissa vielä äänestän, jonka jälkeen ei paikallinen MHY ole enään tule minulta jäsenmaksua lunastamaan. Kuihtuvan puolueen väki kuiduhtaa takapajuisen MTK:n talustusnuoraan kytketyt yhdistykset, vieläpä oikein jäsenmaksuakin ensivuonna kantavat suoraan ja yhdistys sitten oman jäsenmaksunsa, jotka tulen hiljaisella kuittauksella unohtamaan vastaluseena nykyiselle menolle ilmaisten.
Olen toinen omistaja myös metsäyhtymässä ja enkä ole havainnut haittaa julkisista tiedosta. Ihmisluonteesta usein riippuu, mitenkä asioihin suhtautuu, on sitten kysymys julkisista tiedoista tai jostain muusta. Itsellä on julkiset puhelintiedot, joten markkinointi kohde sinällään olen. Mutta olen oppinut, miten kaupustelijoista eroon pääsee, silti ystävällisesti toimien.
Harvempi taimimäärä sopii sellaiselle alueelle, johon luonnontaimia tulee täydennykseksi. Kokeilin kerran harvempaa istutusta entiseen peltomaahan ja en ole tyytyväinen lopputulokseen. Kun luonnon taimia ei syntynyt pajujen lisäksi käytännössä yhtään, niin ei tosiaan reserviä valintaan jäänyt. Harvassa kun taimi kuolee, tulee jo iso reikä ja jos vieressäkin huonolaatuinen puunalku, niin valinnan mahdollisuus jatkossa rajallinen.
Olen tullut siihen tulokseen, että istutan 1500- 1800 kuusentainta/ha. Tämän alle riskit kasvavat siinä mielessä, että loppukiertoon piisaa laatutukkipuuyksilöitä ei välttämättä ole riittävästi. Köyhän ei kannata säästää alkuinvestoinnissa, kun ei kaiken halvinta ostaa muutoinkaan.
Et kai jopparille ole myynyt, kun salaliittojen puollelle kuivakorven aatoset lipsuvat. Itsellä ei moisia murheita ole ollut, luottoketjut asialla . Motomitta puumäärät kertoo, ei ole metsäsuunitelma tai vastaava kuin arvio, joten höppäneuvoja antaa sellainen, joka niiden perusteella lopullisen puumäärän voi verrata , onko sahattu silmään.
