Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Edellinen kommentoija toi esiin sijoittamisen, se on hyvää havainto. Kyllä paperimiesten palkoilla olisi rahaa luullut jäävän sijoittamiseen ja jos Kaipolaiset olivat uskoneet UPM:n, niin nyt olisi sijoitusvarallisuutta pahan paivän varalle.
Itse aikana olin palvelualalla, kuten esim. Jessekin. Ei niissä hommissa kaksiset palkat olleet, mutta asikaiden palveleminen oli mukavaa vaihtelevaa hommaa. Aikoinaan Fortum antoi 5 % alennuksen ketjun palveluksessa oleville osakeannissa, ostin siksi osakkeita. Sittemmin kun Fortum jakautui, sain Nesteen osakkeita ja ostin toisen mokoman lisää. En ole eläessäni niin hyviä kauppoja tehnyt.
Silloin oli meikäläiselle myyjälle utopiaa paperimiesten palkat, nyttemmin metsää ym. omistava asia on muuttunut. Taitaa olla osat vaihtuneet. Kansankapitalismi on tosiaan vastuunkantoa ja sitouttaa myös omistajan osaan. Sitten on taas joukko, joka sysää kaiken yhteikunnan ja valtion harteille. Naapurissa Neuvostoliitossa kokeiltii ja toteutettiin omanlaista kansan kapitalismia, eikä se 70:ssa vuodessa vielä alkanut toimia.
Apli arvelee Anjalankokea ja taitaa olla oikeassa, sisämaasta todennäköisemmin seuraava tehdasvainaa. Veitsiluoto myös vaihtoehtona, demariministerit vuoden sisään pääsevät seppeleineen jompaan kumpaa, jos vaan hallitus pystyssä.
Pesosen palkkalaskelmat ovat ilmeisesti oikeat ja paperiliiton Vanhala enempi pötypuolella. Epäilen myös vahvasti Marin puheita kannattavasta voittoa tekevästä Kaipolasta, ainakin sen täytyy olla kovin vaatimattomalla tasolla. Yleensä lopetettavat tehtaat useimiten heikkokannattavuuden omaavia, laiteistokin ehtoopuolen tavaraa. Joskus kannatavakin tehdas loppuu Suomesta, kun tuotanto siiretään huomattavasti edullisempaa maahan työnantajan/ yrityksen kannalta.
Ruotsi on tehnyt niin koronassa, kuin taloudessa toisin kuin me. Piiperötkin ovat kannatajansa menettäneitä liliputtia. Mitä tulee UPM:n tulokseen niin eiköhän se ole valtaosin Etelä-Amerikasta tullutta. Samoin Pesosen tulot, jotka kannustinpalkkioiden tuloksena ovat kyllä liian suuret, mutta verottaja sentää puolet korjaa suomalaisten yhteiseksi hyväksi.
Toivottavasti hallitus viher-vasemmistoa myöten huomioi Jusssi Pesosen kirjeen sisällön. Pesonen kuuluu siihen harvaan menestyneiden yritysjohtajien joukkoon, joita maassamme on. Lisäksi hän arvostettu ja vaikutusvaltainen laajemminkin. Pörssiyritykset hakeutuvat sinne, missä yrittämisen edellytyksen ovat heille parhaat.
On sinisilmäistä uskoa, että isänmaan rakkaus Suomessa yrityksiä pitää, jos edellytykset sössitään. Lakot ovat hyvä esimerkki valttikorttien poltamisesta, koska yhteiskuntavakaus ja häiriötön työskeltelyilmapiiri ovat olleet valtejamme. Kyllä meillä vielä pitkään tarvitaan sanomalehtipaperiakin, mutta saahan sitä Kontupohjasta emämaasta.
Monet vuosikymmenet on metsäteollisuutta auringonlaskun alana jotkut pitäneet, mutta väärässä ovat olleet. Metsäala on mielestäni yhä tulevaisuuden ala, mutta se vääjäämättä muuttaa muotoaan. Ehtona on tietysti se, että Suomessa kannattaa yrittää. Siitä en ole ollenkaan vakuuttunut, jos toimintaympäristöä turmellaan , niin silloin teollisuus siirtyy sille suotuisammille maille. Hyvä esimerkki 6 h työaika 8 h palkalla, ei maamme ole niin tehokas ja kilpailukyinen kuin eräät tahot uskottelevat. Yhdyn edellä Kallen näkemykseen 6 tunnin työpäivästä 6 tunnin palkalla eräillä aloilla. Työmarkkinoilla työssä olevista imetään mehut pois ja sitten osa palaa loppuun. Sitten on joukko 0 h työajalla eräänlaisella kansalaispalkalla elätettävänä, ei käy tasan koskaan, näin se vain on. Lisää vapautuu metsäteollisuuslaitoksista jatkossakin Kaipolan malliin, ei tarvitse kummoinen ennustaja olla.
Anneli analysoi hyvin edellisissä kirjoituksissa jk; n ja jaksollisen kasvatuksen kokonaisuuksia metsän ja kansantalouden kannalta. On mielenkiintoista, kun uudistamiskulut toisille kovin korkeakorkoista kulua aiheuttaa. Jos he olisivat eläessään pääomat sijoittaneet yhtä tuottaviin korkoprosentin kohteisiin, niin me muut nyt nollakorkoaikana kateelisina heidän vaurastumistaan kaihoisasti joutuisimme seuraamaan.
Monet uudistavat bonuksilla ja etenkin mainostavat Metsäliittoa siinä yhteydessä. Itse taasen olen saanut StoraEnsolta bonuseurot suoraan tilille, jolloin voin vapaasti valita keneltä taimet ja maanmuokkauksen kustannustehokkaimmin saan. Selvempi rahana saada, kuin toimijan kautta palveluita ostaen mielestäni. UPM :n bonuksilla kylläkin hyviä Joroisten taimitarhan taimia keväällä istuttelin.
Rauduksen kasvatuksesta omat kokemukseni ovat juuri kyseisen artikkelin mukaiset. Harvennukset usein alle 20 v ja 30 v taasen puolet pois. Keväällä hakkuutin 45 v sitten istutetun koivikkokuvion alle 50% jäi tukit. Syitä oli koivujenlaatu( monihaaraisuutta) ja latvaläpimittavaatimus oli 20 cm. Enkö osaa kasvattaa hirvien avustamassa, kun en Anttonin lukemineen yllä, vaikka lehtomaisilla alueilla olen kasvattanut. Myös edellä mainitsemani koivikko oli peltoon edellinen omistaja 1975 istutttanut.Uskoni koivuun koetuksella, siksi kuusta istuttelen pääsääntöisesti.
Jesse jo edellä kirjoitti osuvasti MHY valtuustosta ja Kepusta. Täyttä asiaa oli. Itse olen pitkänlinjanvaltuutettu , äänimäärät pakollisen jäsenyyden aikaan palkintosijoilla ja nytkin vapauden aikaankin ylimmässä kolmanneksessa. Enää en ehdolle asetu, olen tuntenut itseni, kuin vieraslajiin kuuluvaksi , jota tuottajayhdityskepulaset perijät päähän potkivat. Vaaleissa vielä äänestän, jonka jälkeen ei paikallinen MHY ole enään tule minulta jäsenmaksua lunastamaan. Kuihtuvan puolueen väki kuiduhtaa takapajuisen MTK:n talustusnuoraan kytketyt yhdistykset, vieläpä oikein jäsenmaksuakin ensivuonna kantavat suoraan ja yhdistys sitten oman jäsenmaksunsa, jotka tulen hiljaisella kuittauksella unohtamaan vastaluseena nykyiselle menolle ilmaisten.
Olen toinen omistaja myös metsäyhtymässä ja enkä ole havainnut haittaa julkisista tiedosta. Ihmisluonteesta usein riippuu, mitenkä asioihin suhtautuu, on sitten kysymys julkisista tiedoista tai jostain muusta. Itsellä on julkiset puhelintiedot, joten markkinointi kohde sinällään olen. Mutta olen oppinut, miten kaupustelijoista eroon pääsee, silti ystävällisesti toimien.
