Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kesähakkuut tiloillani käynnissä. Itse ei kannata kuusikoita harvennella, ensiharvennuksen kantohinta 18,00€. Hankinnalla vain koivikoita ja muita erityiskohteita, joten kannolle myynti nykyään mielestäni paras kauppatapa.
Harvempi taimimäärä sopii sellaiselle alueelle, johon luonnontaimia tulee täydennykseksi. Kokeilin kerran harvempaa istutusta entiseen peltomaahan ja en ole tyytyväinen lopputulokseen. Kun luonnon taimia ei syntynyt pajujen lisäksi käytännössä yhtään, niin ei tosiaan reserviä valintaan jäänyt. Harvassa kun taimi kuolee, tulee jo iso reikä ja jos vieressäkin huonolaatuinen puunalku, niin valinnan mahdollisuus jatkossa rajallinen.
Olen tullut siihen tulokseen, että istutan 1500- 1800 kuusentainta/ha. Tämän alle riskit kasvavat siinä mielessä, että loppukiertoon piisaa laatutukkipuuyksilöitä ei välttämättä ole riittävästi. Köyhän ei kannata säästää alkuinvestoinnissa, kun ei kaiken halvinta ostaa muutoinkaan.
Ei nykyään maanomistajaa enään huoli koppiin tarkkailemaan. Aikanaan minäkin tutun kuskin kanssa muutaman tunnin olin kopissa oppia ottamassa päivittäin ja samalla näki miltä sieltä käsin näytti.
Et kai jopparille ole myynyt, kun salaliittojen puollelle kuivakorven aatoset lipsuvat. Itsellä ei moisia murheita ole ollut, luottoketjut asialla . Motomitta puumäärät kertoo, ei ole metsäsuunitelma tai vastaava kuin arvio, joten höppäneuvoja antaa sellainen, joka niiden perusteella lopullisen puumäärän voi verrata , onko sahattu silmään.
Edellä Puukilta hyvä kirjoitus kustannuspaineesta, joka jää metsäomistajan kontolle luonnoneliöstön monimuotoisuuden turvaamisesta. Eilenkin tutkija vaati Ylen uutisissa lahopuun/jättöpuiden kymmenkertaistamista joka mukamas oltaisiin kestävällä pohjalla .On minusta outoa, että menneistä rajuista vuosikymmenistä ovat otökät selvinneet, jolloin puut otettiin todella tarkkaan, ei lahopuuta metsään jätetty. Itse olen tympääntynyt tähän luontotutkijoiden Ylen ja HS lopunajan puhalluspropagandaan. Muualla metsät palaa ja taitaa hakkuun jälkeinen uudistaminenkin olla osin niin ja näin, maksajaa odotellen, tähän asti jäänyt omalle kontolle.
Täällä tuppaa kaikkea tapahtua, ainakin kirjoituksissa. Omalle kohdalle ei ole kesähakkuissa ylipitkiä kantoja ilmennyt, eikä lumppejakaan ole ainakaan piilotettu. Itsellä kyllä valitut luottohakkaajat, ei aloittelijoita jolloin mahdollisesti edellä mainittuja saattaisi esiintyä. Paljonko Nuakalla motossa on mittarissa ja turpooko vai kutistuu, se lopputuloksen ratkaisee tukkisaannon lisäksi.
Pirauta kuskille, maanomistaja tulossa.
Mehtäukon linjoilla ollaan. Itse tyhjästä aloittaneena ihmehtelen paikallisia tilallisia, jotka tyhjästi eteenpäin vuosien saatossa kitkuttelevat huonoja hintoja valittaen. Sitten kun tosiaan tulee hintahuippu, niin jäädään odottelemaan vielä hinnan nousua. No kun hinnat alkavat laskea, niin eräskin sitten rupesi puitaan kaupittelemaan ja olisi tahtonut takautuvasti ” vanhoilla hinnoilla” myydä. Ahneus ja liika nuukuus taitaa olla saamattomuuden lisäksi syynä ,että ennemmin avustuksia pitäisi hommaan kuin hommaan saada, jotta jotain aikaiseksi tulisi. Minun on ollut puuta myytävä, suhdannehuipussa enemmän ja jäykempää.
Kyllä metsänomistaja tarvitsee metsäteollisuutta puittensa ostajaksi ja metsäteollisuus taasen puuntuottajia. Monelta täällä unohtaa tämän. Osa kai luulee poltinpuilla ja valtakirjapuutkin valtaosin isoille toimijoille menee. Energiapuu tekee poikkeuksen, mutta sen varaan ei yksistään kannata satsata. Eräillä tahoilla on tarvetta vastakkain asettelun korostamiseen. En käytä kuutiota, vaikka olen sinne rekisteröitynyt.
Raivausveisellä on hyvä reikäperkausta tehdä, näin toimin itse. Vähän kerrallaan, ettei käsi kipeydy. Haavanvesakko on taimille paljon ystävällisempi, kuin vatukko tai sananjalka ym.