Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Itse olen samaa mieltä suorittavan kanssa. Energiapuuhakkuu ei kuulu metsänkasvatus ohjelmaani. Samoin pienet hakkuukoneet saavat pois metsistäni. Isolla kun tekee ensiharvennuksesta alkaen, niin samat urat ja ulottuvuudet ovat kohdallaan koko kietoajan. Myös samalla voi tehdä samalla koneella aukot ja harvennukset koneita siirtelemättä.
Maani ovat viljavia, joten kasvu nopeasti hoitaa ensialkuun silmissä leveän ajouran.Isot koneet pääsevät paremmin suorilla mutkittelemattomilla ajourilla useinpien kivien ym. yli.
Metsäyhtiöt kumppanuusyrittäjineen tosiaan ovat vetäneet metsänomistajia puoleensa. Mhyt menettävät jäsenistöään 1-2 % vuodessa, samoin taimikauppa tökkii, koska parin metsäfirman asiakkaat saavat taimia bonuksilla. Itsekkin käytännössä jäsenmaksun maksanut yhdistykselle ja kaikki muutoin toisilta toimijoilta. Ensimmäiseksi MTK olisi peitettävä Metsämomistajat toiminimen taakse, on liikaa monelle kytköksissä kuihtuvaan johtajuuskriisissä ja kannatusalhosta kärsivään tahoon.
Ainakin omissa metsissäni korjuuvauriot ovat vähentyneet vuosien saatossa, nyt ovat aivan yksittäisiä. Isolla koneella ja taitavalla kuskilla paras lopputulos kokemuksen perusteella. Kiire, kokemattomat kuskit ja onneton maasto ja kelirikko, siinä taitaa olla syyt lisääntyneisiin vaurioihin. Lisäksi jos metsä yhtä riistäpöheikköä, niin taitaa näkyväisyyskin olla osaltaan vaikuttamassa lopputulokseen.
Ojamullat kuuluu puoliksi, kuten tässä on kaivun yhteydessä tehty. Muuten on mennyt oikein, paitsi että ei ole ollut teihin yhteydessä ennen kaivua. Täällä ovat kaivuista silloin yhteydessä useimiten, kun tahtovat osallistumaan kustannuksiin, kun hyödyttää kuulema molempia.
Kuten Jätkä edellä kirjoittaa, rajaviiva kun ylitetään, pitää asiasta sopia tai ainakin ilmoittaa rajanaapurille. Oli rajalinjan aukaisu, ojan kaivu tai perkaus ym. toimenpide. Joskus naapuria on vaikea tavoittaa, tai jos on vaikka riitainen perikunta, niin pahahan sellaisen kanssa on keskustella.
MTK;n kenttäpäällikkö on kova kilpailuttamaan puukauppaa ja taasen menojen suhteen ei. Menot tulevat useimiten raivauksesta, uudistamisesta , joita Mhy markkinoi, kuten valtakirjalla puukauppojen kilpailuttamisestakin.
Korkeasuhdanteen aikaa pitää myydä enemmän jäykkää puuta, tukilla olen itse tilille parhaiten päässyt. Muuloin harvennuksia ja metsänhoidollisia hakkuita. Vuosittain myyn puuta, joskin toisina vuosina enemmän, toisina vähemmän. Ensiharvennuksessa ei suuria rahallisia seuraamuksia ole, on hinta 10% ylempi tai alempi eriaikoina, ei reilulla eurolla kuutiolta herran huonetta rakenneta. Jos sellaista harvennusta lykkää hinnan takia, niin muuta tappiota tulee paljon enemmän pitkässä juoksussa.
Ei ole kokemusta maanvaihdossa purosta tai rannasta. Olen kyllä metsämaan vaihdon yhden naapurin kanssa tehnyt. Siinä pinta-alat vaihdettiin vastakkain myös pinta-alallisesti, jottei tullut veroseuraamuksia. Samalla maanmittarin läsnäollessa sovittiin myös arvoltaan saman arvoisiksi.
Mitä aloittajan kysymykseen, ainakin raja yleensä tulee vesirajaan, puro uskoakseni usein yhteistäomaisuutta osakaskunnan kautta. Mylly tai vastaavat osuudetkin saattavat sitä rasittaa myös. Tilannetta enempi tietämättä, vaikea sanoa rannan merkityksestä asiaan. Edellä Planter analysoi asiaa, metsätaloudelle siitä ei ole kuin haittaa nykyisin.
Metsämaapohjat itsellä valtaosin reheviä, joten männyn taimikoiden perustamiset ovat itsellä suhteelisen vähäisiä. Tilojen edelliset omistajat ovat kyllä niitä perustaneet viljellen, että siemenpuilla . Laatu antaa useimiten toivomisen varaa, osa liian reheville maille viljelty, osa turvemaille istutettuja, joissa lenkoutta ja oksasuutta paikkapaikoin riittämiin. Luonto antaa kuusentaimikoihin männyt kuusiuskovaisen metsiin. Tänä keväänä 270 kpl männyn taimia olen istuttanut, joka on vuosiin suurin kappalemäärä.
Kyllä jos mahdollista, aina kannattaa uudisala muokata. Istutus helpompaa, tuhoriskit pienempiä, etenkin jos alueelta hakattu havupuita. Muokkaamattomaan maahan istuttaminen on mielestäni erityisista syistä tapahtuva istutustoimi.Kuten edellä kommenteistakin ilmenee, riskaapeliampaa kieltämättä on. Myöskään luonnontaimia ei useikaan synny täydentämään taimikkoa, kuten yleensä muokatulla kuviolla tapahtuu.
Jokainen tekee virheitä, niin metsässä kuin muutoinkin elämässä. Lopputuloksen ratkaisee se, onko onnistumisia pääasiassa ja epäonnistumisia huomattavasti vähemmän. Niihän se liiketoiminnassakin ja kaupanteossa, väliin tulee huonompia, väliin parempia päätöksiä tehtyä. Jos hyviä valtaosin, silloin ei käy kuinkaan. Jos taasen huonoja pääasiassa, silloin on peiliin katsomisen paikka ja uudelleen arvionti syytä tehdä.
