Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Jos tunnet naapurin henkilökohtaisesti, niin aloita soittamalla. Hyvä tapa aloittaa, onko naapuri vahingossa näin toiminut ja onko edes huomannut asiaa. Rajan sijainti kannattaa varmistaa. Ymmärsin asian niin, että naapuri on hankintahakannut ajouran. Ensimmäisessä keskustelussa kyllä selviä, miten asia alkaa lutviutua. Älä tekstiviestillä aloita asian selvittelyä, vaan puhelussa pyri sopimaan maastokäynti asian sopimiseksi. Jään odottelemaan mieten asia alkaa selviytyä, jos sopua ei ala löytyä, niin sitten lisää.
Polttopuun käyttäjät arvostavat koivua, taasen rätisevän risaisan kuusen kysyntä vaisumpaa. Työlästä tyvilumpeista polttopuuta tehdä, hyvillä koneilla helpommin. Lahoa metsissäni ollut keskimäärin 1-2%. Vaihteluväli kylläkin on o-20%. Onneksi vain parilla kumpareella viidennes pahimmillaan lahokuusta. Firmalle lahopuut olen myynyt ja saattaa metsään jätetyt lumppipätkät itiöitä mahdollisesti entisestään levittää.
Viimeissä puukaupassa tässä kuussa SE lahokuusen hinnat seuraavat: Uuudishakkuu 10€ ,kasvatushakkuu 8€ ja ensiharvenuksessa 5€. Ei lahopuulla metsänomistaja rikastu, teollisuus ehkä pääsee parempaan tulokseen.
Kuvassa harvinaisia siemenylispuita, kun männyt ovat toisen mokoman kuusiakin siementäneet…
Kurssit laskeneet, saa nähdä milloin pohjat käsillä. Mitä mieltä palstalaiset ovat , kannataisiko jossaisvaiheessa keritellä jäykät puut metsästä, vaikka tukkipuun hinta onkin laskenut ja ostaa jossain vaiheessa pörssiosakkeita lisää. Itsellä metsäomaisuus ylipainoitettu ja olen pitemmässä juoksussa painotusta osakkeisiin harkinnut siirtää kuplien puhjettua.
Kiitokset Artolle koronataudin sairaskertomuksesta, kantapään kautta saatu tieto parasta. Malta rauhassa parannella, ettei jälkitauteja tulisi. Aika näyttää milloin tauti yllättää, varautuminen kyllä hoidettu, mutta sattuman kauppaahan tuppaa olemaan tartunan saanti.
Stora Enso sulki metsätoimistot. Puukaupa ym. asiointi vain puhelimella ja sähköisesti, eli etäasioiniksi meni.
Kyllähän tästä melkoinen soppa tuli ja lisää näillekin pohjolan kulmille keitoksesta piisaa. Siskon tyttö Oulussa kahden viikon karanteenissa, kun yliopiston luennolla oli tartunnan saaneita. Ruokaostoksilla saa käydä, muutoin sisällä. Karenteeneista ainoastaan taudin leviämisen hidastumiseen apua ja sitähän tässä haetaan. Mutta taitaa sittenkin levitä samaan aikaan hoitohenkilöstöön, kun väestöönkin iskee. Mistäköhän hoitajat ja lääkärit piisaavat, reservejä ei ainakaan täällä suuremmin ole.
Nykyisin metsäteollisuudessa tehtaiden kokoon nähden vähän henkilöstöä, joten kun eivät rintarinnan ole , kai joukkosairastumisen riski pienempi entisaikohin verrattuna. Mitenkähän teollisuudessa toimivat, kun henkilöstössä ilmenee tartuntoja, karanteeniinkohan koko tuotantolaitos menee. Jos näin toimitaan, kohta kaikki pysähtyy ja eijoota vastassa ja jokunen konkurssikin taitaa realisoitua.
Vuoden 1990 270 mk x o,28 € n .75 € , eli raha-arvolaskurin mukaan v.1990 markka vastaa tänä päivänä 0,28 €. Vuoden 1990 hinnat silloisen nousukauden huippua. Kuusitukki ainoa, joka pitänyt hintansa melkein(67€ vastaa nyt 240 mk v.1990. )
Kolmekymmentä vuotta sitten aloittaneena metsänomistajana muistaakseni silloin mänty ja kovutukit maksoivat pystyy 270 mk ,kuusi oli muistaakseni 240 mk. Kuitupuusta taisi ensiharvennuksessakin 90 mk, jota hintaa ei nyttenkään ylletä.Yleisesti varmasti elinkustanusindeksi nousut toisemmin, kuin puunhinta. Onhan tuotteita joiden hinta laskenut, osin romahtanut, kuten matkapuhelimet ja kodin elegroniikakin osin. Palkat pysyneet ostovoimaltaa kasvavina, puun ostovoimasta ei samaa voi sanoa, pinoa vaan pidennettävä samaan päästäkseen.