Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Jos kaikkien maa ja metsätalouden alvit edellä tuloista ja menoista, niin eikös ilmoitukseeen tule sarakkeeseen palautettava 1340€. Eli riittää ALV- ilmoitus, josta selviää tuleva palautus.
Niin oltiin ja jälkikäteen voi todeta, että ainoastaan käännetyllä todistusvelvollisuudella tulos olisi ollut toinen. Länsimaisessa oikeuskäytännössä näyttökynnys on korkea ja jos jää pienikin epäillys näytöstä , silloin tuomio vastaajan eduksi. Kartellin vaikutusta puunhintaan ei pystytty näyttämään, laskiko vai peräti nosti kuten teollisuus väitti .
Markkinatalous ratkaisee myös maaseuduntulevaisuuden. Yhteiskunta luo puitteet, mutta viimeiset vuosikymmenet valtio on etunenässä keskittänyt toiminnot isoille paikkakunnille. Pienille paikkakunnille on jäänyt muistoksi virastotaloja, poliisiasemia ja kelan konttoreita huutokaupattavaksi. Alueen asukkaista ja heidän toiminnialisuudestaan maaseudun viereys riippuu. Tääläkin muutama kehittyvä maatila, loput alasajovaihetta kilpailukyvyttöminä taantuvat, eläkepäiväkampaa katsellessa. Viimeiset viisivuotta olleet kylmää kyytiä, vaikka ns. maaseudun asianajaja puolue ollut vallan kahvassa. Itä-Suomessa saamattomuus ja alueellinen eripura viimeistelee taantuvan kehityksen ja kateus hoitaa loput valituksineen.
Jos aiot tulevan perintöpalstan pitää, jatka raivausta tai raivuuta ulkopuolisella toimijalla. Kohde varmaakin täyttää Kemera ehdot. Jos aiot myydä ennen pitkään, silloin jos joku suostuu energiapuusavotan tekemään niin, että ei tili pakkaselle mene, savotta pystyyn. Ei haittaa silloin, vaikka energiapuiden poisvienti köyhdyttää maapohjaa. Maahan kaadettu puuaines vastaa lannoitusta, jolloin raivauksen jälkeen metsä intoutuu hyvään kasvuun.
Neljättä satoa sahailin. Kuusikko naapurin aukon vieressä kovia kokenut. Tuuli käy aina lounaasta, jolloin mäen reunustalta lakoaa , toistakymmentä tukkipuuta taasen pyllähti. Jos olisin ensimmäisen myrskyn jälkeen tiennyt, mitä tänä talvena on tuleva, niin motolle olisin työnmaan säästänyt. Nyt ensimmäiset tein sahapuiksi itselle ilman mittoja ja ovat nyt sapuukasan pohjalla. Sittemmin olen hankintapuiksi sahaillut. Parin vuoden päästä täytyy firmalla hakkuutta reikäiseksi mennyt laita, kunhan ensin puut vahvistuvat juuristoltaan keskemmällä metsää tuulia kestämään.
Suomen valtio, eli veronmaksajat taitavat vieläkin olla Stora Enson toiseksi suurin osakkeenomistaja. Aikanaan Kanadaan tärväänty valtiollisen Enso-Gutzaitin seikkailuissa melkoisesti rahaa Pentti Salmen aikaan. Wallenbergit Storan omistajina ottivat fuusiossa ohjakset, joka taisi olla yhtiön onni.
Edellä on karua luettavaa huonoista päätöksistä ,joista ei usein firmoissa suuremmin muistella. Kaikki isot metsäyhtiöt ovat vuosien saatossa rahaa poltaneet maailmalla, jos sille korkoa lasketaisiin samalla tavalla kuin taimikon perustamiskustanuksille, niin summa olisi nyt valtava. Kaiken lisäksi silloiset rahat olivat kotosuomesta teollisuushistoriansa tehneiden yritysten.
Mitä tulee palkkakuluihin, ilmeisesti suurin ongelma on Suomen melko joustamattomat työmarkkinat. Palkatkin ovat kemiallisessa metsäteollisuudessa hyvät, taasen mekaanisessa metsäteollisuudessa huomattavasti alhaisemmat. Juhannuslisät ovat ym. vastaavat edut kun poistuisivat ja prosessiteollisuus pyörisi keskeytymättä ympärivuoden,vain vuosihuoltotaukoa lukuun ottamatta, niin varmaan valitus palkkatasostakin laimenisi. Jussi Pesonen totesi HS:n haastattelussa, ettei Suomella ole erityisasemaa , joten investoinnit tehdään yhtiön kannattavuus analyysien perusteella. Taitaa investoinnit jatkossa mennä vähemmän lakkoileviin maihin, joten täällä koneita tullaan alasajamaa.
Tyytyväinen olen ilmastoon, raivausrästejäkin ollut hyvä raivata. Pakkasta ollut niukalti, mutta talven harvennukset olen saanut hakkuutettua kunnialla. Kaivuria tässä odotellaan ja pienimuotoista ylispuuharvennusta olen vireillä pitänyt lauhoina pluskelipäivinä.
Kovillehan se otti, eikä voittajia todellisuudessa suuremmin ollut. Julkisen alan työehtoneuvottelut keväällä taitavat olla haastavat. Onko metsurit olleet milloin lakossa, nykyisin neuvotteluasema moneen muuhun alaan nähden heikohko. 3.3% ja 25 kk sopimus ilman kikyjä linjana ollut.
Olihan meilläpäin menneinä vuosikymmeninä kovalakinen metsänhoitaja, jonka metsäkauppa oli sellainen markkamääräinen. Hän ilmoitti paljonko rahaa oli tultava hakkuusta. Tila oli kookas, mutta kuviot alkoivat olla kuituvoittoisia, jolloin tuppasi arvion alle jäämään. Kerrankin moton lähdettyä ei ollut rahakiintiö täyttynyt, niin firma joutui metsurin laittamaan hakkuulle puuttuvia kuutioita täyttämään. Metsuri valitteli, että hakusessa alkaa olla tukkipuut herran tilalla.