Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Lyhyttä kantoa ja kun en vieraalle urakoi, niin maatavasten kaadettutavara, en nojailemaan yleensä jätä ainakaan näkyvälle paikalle.
Ei loppua näy ja aina paremmaksi pakkomielteinen epäluuloisuus kypsyy eräillä. Näillä luonteilla tulee kiistoja piisaamaan, jossa aina ollaan olevinaan varmasti oikeassa. Edellä pari hyvää selventävää kommenttia.
Monilla elämän aloilla asiallisuus sähköisessä maailmassa kärsinyt. Monasti kannattaisi miettiä mitä pistää jakeluun foorumeille. Metsälehden keskustelupalstakin hiukan inflaatiota kärsinyt, mutta valtaosin asiallista mielestäni. Saattaa jokin kirjoitella mahdollisesti ” doupingin” voimallakin, jolloin kontrolikin heppoisempaa.
Tänään sähköisesti veroilmoituksen tein ilman ongelmia.
Ilmeisesti ei valvota. Ennen kun pinta-ala kasvoi, niin Myel asiamies otti yhteyttä, maksua isommaksi tahtoi, eipä ole nykyisin soitelleet. Itse en ole vakuuttunut Myelin edullisuudesta, yrittäjäeläkeeseen nähden pitää kyllä paikkansa. Mitä valtion osuuteen tulee,niin täällä nuoresta pitäen takuueläkettä nostavat, osa ei ole yhtään kyllä joutunut itse eläkemaksuja maksamaan. Itse kun sijoittaa eläkepäivien varalle, ainakin perilliset hyötyvät toisimmin , jos noutaja tulee etuajassa.
Kautta-aikojen on ollut henkilöitä, jotka pelkäävät tulevansa petetyksi.Tämä usein johtuu siitä, että ovat itse toimineet näin, joten pelkäävät, että kaikki muutkin näin toimivat. Olen menossa MTK:n puukauppailtaa Tiirolaa ym. kuuntelemaan, saa nähdä mitenkä siellä katkontakiistaa tuodaan esille. Tässähän on kysymys mielikuvista ja luottamuksen mittaamisessa puunostajat/ puunmyyjät , jossa vaihtoehtoisille totuuksille kommentoinissa näyttää ainakin tilaa löytyvän.
Tuolla aikaisemmin kerroin vähäsaantoisesta ensiharvennuksesta. Motoyrittäjä hakkasi Mhy:n korjuupalveluleimmikkoa, tila oli kookas, mutta puut alkoivat olla vähissä. Metsänomistaja oli Mtk vaikuttajia, joten yhdistyksen toimihenkilö noudatti pöydän ääressä maanomistajan toiveita, ei ollut paikanpäällä käynnyt. Kuten Metsänmies arveli, kuskikin soitti leimikolta, että raivaussahaa isompaa vehettä ei tämä metsä kaipaa. Mutta kun oli luvattu harventaa, niin työt jatkuivat. Tietooni asia tuli siksi, että olin silloin yhdistyksen hallinnossa. Kysyi mitä meininkiä tämä urakoitsijan kusettaminen on, kysyi sopimusurakoitsija. Tosiasia usein on, että suhteilla on merkitystä hyväveli yhteisössä ja kaikki eivät siitä hyödy.
Olisiko myös metsänhoidon tason laskulla osuutta asiaan. Ennen istutettiin ,sitten raivattiin , nyt monasti kaikki rääseikkö on kehityskelpoista monimuotoisen metsän alkua. Edellä kuvissa riistapöheikköä , joissa luonnonvoimat suorittaneet raivauksenkin lailansa. Metsänhoidon kulut kasvavat ja puunhinta ei pysy perässä, joten jatkossakin rääseikkökuvioita energiapuun kasvavaa kysyntää odottamassa piisaa.
Suorittava edellä puikoissa olleena avarsi syitä , miksi lopputulos usein suosituksiin nähden epätyydyttävä. Omissa metsissäni on homma aina onnistunut, joskus ostopalstalla haasteelisempaa. Aukkopaikkoja tulee esim. kolhupuista, jotka yleensä kaatavat pois silmistä, koska yhtiö taitaa näin ohjeistaa. Kumpi sitten parempi, reikä metsässä, vai kolhu silmissä. Vähin harvennuskertymä josta olen kuullut, on 12 m3 / ha ja kuvio oli kuulema 10 ha.
Varmaa näkyvää taisi käsittelyn aikaan olla enään kannot, eli puut oli ainakin varmasti kaadettu. Muuten taisi olla enenmin arpapuolelle menoa.