Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Yhteiskunta on jälleen murroksessa, se koskee myös ay-liikettä. Jäsenistö on vaihtanut aatetta suurelta osalta vaurastumisen ja oman kodin johdosta. Ammattiliittojen johto ja useimmat pääluottamusmiehet vanhaa vasentalaitaa edustavat. Muutoinkin kannat puolin ja toisin jyrkentyneet. Sen huomaa tälläkin palstalla keskuteluissa. Olen itsekkin vieraan palveluksessa ollut, joten kyllä ammattiliitojakin kaivaan pitämään työntekijöiden eduista huolta. Huomisen jälkeen melkein tiedetään, tuleeko pitkä työtaistelu, vai syntyykö sopu. Veikkaan pitkää mittelöä, kuten oli edellinen Jouko Ahosen paperiliiton tappioon päättynyt työtaistelu. Silloin tuli hetkellisesti teollisuudelle suuria tappioita, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana, ovat saaneet korkojen kanssa takasin. Nimittäin paperimiesten lakkointoilu on sen jälkeen ollut olematonta tähän vuoteen asti. Teollisuus saattaa nyt saada kaksikärpästä yhdellä iskulla, joskin kalliilla. Toinen kärsijä hataralla pohjalla huojuva maan hallitus, jota ei teollisuuspiirit suuremmin luottamuksellaan rakasta.
Kyllä visakoivumiljoonat ovat unelmaa, markkinat ovat rajalliset. Ellei uusia käyttäjiä ilmaannu, niin ylitarjonta polkee hinnat pahimmillaan lähelle poltinpuita. Hiukan antaa toivoa, että huomattava osa istutetuista visakoivikoista jäänyt leikkaamatta. Hoitamattomat oksahäkkyrävisat olisivat luomuviljelijälle ruistyösiölle karhiksi hevosenperään sattuvia.
Minun hankintatukit nykyisin vaakamitalla mitanneet, eikä raakkivähennyksiä ole näkynyt. Tukkia ei kannata itse hakata kuin erityiskohteilta, kuten ylispuita, tuulenkaatoja tai vastaavia. Viisikuutiota pitävät erän minimikokona lajiansa hankintana täällä, eli häntärahakasoja.
Pohjimmillaan työnantajia ilmeisesti eniten korpeaa joustojen rajallisuus. Jos olisi tehdaskohtaiset palkka ja joustosopimukset, silloin tuotanto olisi vieläkin tehokkaampaa. Samalla kannattavaisuuskin nousi ja silloin parhaissa yksiköissä voitaisiin maksaa nykyistä suurempia palkkoja. Taasen huonosti menevissä ja lopetusuhan alaisissa vanhoissa yksiköissä saatetaisiin toiminnan edellytyksiä jatkaa, tyytymällä hiukan huonompiin työehtoihin. Joustamattomuus puolin ja toisin tappaa ennemmin metsäteollisuuttamme, kuin KHO päätöksillään.
Nalle puhuu asiat suoraan, suur-teollisuus on tahtipuikoissa ja tiedämme osapuilleen mitä tuleman pitää. Eli kilpailukyky oltava verrokkimaihin kilpailukyinen ja kuten Tolopainen edellä kommentoi, isot metsäfirmat eivät enään seiso vain suomipuujalla, vaan ovat maailmanlaajuisia toimijoita. Tätä on työntekijöiden ja myös osan metsänomistajista ylivoimaista ymmärtää, eletään meneen ajan maailmassa, joka on tosiaan takana.
Metsuri motokuski tietää mistä puhuu ja yhdyn mehtäukkon kommentiin. Kaikkitietäviä katkojia tupapalstoilla pöydänääressä piisaa,joten tämä osaltani tässä.
Kyllä koivutukilla on jatkossakin kysyntää. Itse olen yli 20 ha koivikkoja istuttanut ja luonto on muutaman hehtaarin lisäksi viljellyt. Uskoni koivunkasvatukseen on kyllä mennyt. Hinta jäänyt pahnan pohjiin, latvamitat 20 cm yleisesti, tukkisaanto ei pärjää kuuselle, hirvet laatua alas hilanneet, taimet kalliinpia. Ei nopeampi kasvu ja valkoinen kauneus pelkästään innosta.
Laaja avustajakunta ja avustajan avustaja nostavat työllisyysastetta, eivätkä kaiken lisäksi ole mitään matalapalkka väkeä. Vekseliveto hallitus, maksajat aikanaan ihmeissään, tuhkatkin taitaa pesästä viedä.
Kelit ovat suosineet Metsänmiehen hakkuuta. Itsellä huomenna ryhdytään osin ylispuita hakkaamaan, lauhat kelit hyödynnettävä. Sakeaan kohtaanhan puut kaadettava, jos kaataa harvaan kohtaan, niin ne ainoatkin tuhoutuvat. Olen hakkuun jälkeen sitten siistinyt , katkeneet ,vaurioituneet pois silmistä.
Kyllä Kuopioon suuniteltu laitos olisi varmaan luvan saanut, jos paikka olisi ollut, joko jo teollisessa käytössä oleva tai rannikolla. Kemi täyttää nämä kriteerit, joten on ainoa todennäköisesti toteutuva selluhanke. Kemijärvi taitaa takuta rahoituksen suhteen, mutta tämän vuoden lopussa tiedämme. Jos ei vuoden aikana rahoitus järjesty, niin se hanke on siinä korkeudessa, missä se tulee olemaankin.