Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän tämä sellaiseen suuntaan menee, ettei pidä ihmetellä, jos jatkossa ei tunkua uusille tuotantolaisille lupa-anomuksien muodossa tule. Näivetystaudin siemenet taitavat olla itämässä, joten haasteet työllisyysasteen nostoon kovat. Teollisuus antaa vientituloja ja työpaikatkin ovat täysipäiväisiä, osaaikaisuus palvelualoilla ym. kaunistaa tilastoja, mutta ei välttämättä anna riittävää toimeentuloa. Yhdyn edelliseen, että pitkässä juoksussa saattaa yhteiskunta ajautua kriisiin , jollon maailmalta nähdyt protestit saattavat rantautua kotomaahankin.
Yleaamussa Mika Anttonen puhui asiaa metsäasiassa ,vertasi hyvin Suomen ja Venäjän metsänhoitoa Oras Tynkkyselle. Suomessa istutetaan metsää, Venäjällä taasen toimitaan toisin. Jos täällä hakkuita ilmastosyistä rajoitetaan, niin jostain muualta lopputuloksena hakataan ja todennäköisesti vähemmän kestävästi. Suurin ongelma kestävyyden kannalta maailman osalta on väestön kestämätön kasvu. 15-vuodessa aina miljardi lisää ihmisiä maapallolle, jonka kantokyky väistämättä loppuu jossain vaiheessa.
Millaisella lyhennysajalla lainan takaisin maksu metsätilakaupoissa nykyisin lienee. Kymmenen vuotta olisi oltava, viimeiksi kun lainaa otin, niin 5 vuoden tasalyhennyksillä oli. Lyhennystahti oli turhan nopea, ei siinä ajassa ostotilan puukaupoilla nykyisin lainaa maksella.
Ennen vanhaan kuitin asiaa ajoi kouraan annettu vesileimalla varustettu seteli,oli virallinen arvopaperi. Kyllähän alvillinen ja verollinen klapikuorma hintavaksi muodostuu, sitten moittivat miten kallista puu on. Omalukunsa heittomottitoimittajat, ilmaa suurin osa kasasta.
Eikös joskus ehdottaneet veroja valtion maksettavaksi, jolloin kaikki olisi kohdallaan. Kulakkivero oli ennen naapurissa, eiköhän kohta keksitä 1oo% omaisuusvero perinnöistä, niin valtio saisi lahjoituksiakin. Tällöin valtiolle rahanarvoista omaisuutta alkaisi karttua,jolla siipeilijät elätettäisiin hetken aikaa. On kumma, että eräät verotuksen puutteita aina vain korotuksilla ylöspäin oikaisisivat.
Täällä taidetaan jo itä-ukrainalaista sotatannerta sotkea suomalaiseen metsämaisemaan. Ettei olisi trollit liikkeellä. Itselle on vierasta, vaikka metsässä on tullut päivä, jos toinenkin vietettyä.
Jätkän ohjeet hyvät. Tosiasia on, että tappioreikiä syntyy, mutta loppujen lopuksi viereiset puut sen hyödyntävät. Aikaan kuuset kun ovat kuution puita, ei reikäkohtia harvennusten jälkeen huomaa.
Monimuotoisuus jatkaa köytymistään ja tehtiin niin tai näin, nykyhetken rendi ja valitus jatkuu uutisella, monimuotoisuus jatkaa köytymistään jatkossakin.Kautta-aikojen on kansa köyhtynyt ja herrat rikastuneen väittämän mukaan, mutta ei sekään taida ihan paikkaansa pitää.
Kyllä AY-liikettä on kuunneltava, jos haluaa työrauhan maahan. Valitettavasti AY-liike liikaa vasemmiston käsikassarana ja jos Sipilä olisi nyt hallituksineen vallassa, ilmeisesti kikykosto olisi käsillä. Maltilisia liitojohtajia kaivataan, samalla myös työnantajien olisi peiliin katsomisen paikka. Johtajien palkkoja ja eläke-etuja jatkuvasti hilataan ylöspäin, tavalliselle työläiselle tarjotaan lähes nollalinjaa, jota sitten lakkouhan edessä joudutaan nostamaan. Kilpailukyky ja työntuttavuuden kasvun raameista olisi ensin sovittava, jonka jälkeen palkankorotusvara voitaisiin sopia sopuisasti. Ennen ylisuuret työvoimakulut devalvaatiolla jouduttiin tasaisin väliajoin hoitamaan, jotta saatiin taas vienti vetämään. Euroaika sallii vain sisäisiä kustannustalkoita,kivuliasta on sekin ollut kikyineen.
Mätästäen olen uudisalat muokkuuttanut. Kahtena viimevuotenakin olen niihin istuttanut n. 30 000 tainta, joista tuhatkunta kuoli. Paikoin jo, eikä ihan kaikki olleet kuivuuteen kuolleet. Myös toinen mokoma oli kärsineen näköisiä, mutta edelliskesän kokemuksella voin sanoa, että selviävät. Taimet sitkeitä, eritton kuusi, jota lähes kaikki istutukseni olivat. Koivut kärsivät suhteessa enemmän, koska haidutus oli suurempi ja taimien olisi pitänyt olla kesäkoivukokoa.