Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Sellun hinnasta on sulanut hintahuippu, sinällään hinta vieläkin keskimääräisellä tasolla. Sellun nousukausi oli yllättävän pitkä verrattunut aikaisempiin sykleihin. Äänekosken biolaitos valmistui oivalliseen aikaan, joten taisi puolet jo tehtaasta tulla kuoletetuksi sellun korkealla hinnalla.Alkutuottajalle ei tästä huipusta paljoa herunut, puun menekki kasvoi ja parhaimmillaan parieuroa hintaa kuutiolle lisää tuli. Sekin nyt puunhinnasta sulanut.
Ihmeeliseltä hiukan tuntuu, kyllä yleensä tilat ovat pyykitetty. Joskus esim. kaareva raja, kuten kuvassa on rajoittunut johonkin, tieuraan, ojaan . Joskus ajansaatossa, jos tilat ovat samalla omistajalla/omistajilla vuosisatoja, saatta pyykkit helpommin hävitä/ tuhoutua sisärajoilta. Suoniityllä on saattanut olla puupyykki ,jonka maan pääliset osat kadonneet aikojen kanssa lahoten. Väittäisin ettei pyykitöntä ole aikanaan lohkoessa muodostettu, vaan ne ovat siellä maassa piilossa. Tilan yhdistäminen maksaa 160 € kappale. Onhan kiinteistölukua, komeaa omistaa viisi tilaa, kuin yksi ainakin ihmisten mielikuvissa.
Aikanaan kyllä jään heti eläkkeelle, kun alkavat vain maksaa. Turha sitä on lisäeläkkeen euroja odotella, koska jokainen lykätty vuosi syö toisesta päästä eläkevuosia, joita elämän rajallisuus määrittää. Töitähän metsässä ja kiinteistöjen kanssa voi sitten rauhassa voimien ja työhalujen mukaan tehdä. Eläkeläisenä moni aloittanut yrittäjän uran tai toisessa ammatissa. Niin suosittelen Jesselekin, kaupanteko kun on usein verissä ja pitää henkilön vireänä pitenpään.
En malta olla kirjoittamatta paikkakunnalla toimineesta LVI-alan yrittäjästä, joka liittyy metsään sen verran, että takauksiin nimensä kirjoittaneet isännät joutuvat puutamyymään. Täällä vuosikymmenniä sitten Hankkijan asentaja perusti oman yrityksen. Alkukin oli sellainen, että varasti työnantajalta työkalut ym. Hänellä oli vain yksityöntekijä ja itse rupesi täysipäiväiseksi johtajaksi. Johta V:lla hieno auto,rakensi komean talon ja loi loistavat suhteet paikallisiin päättäjiin.
Johtaja V. oli päällepäin erittäin menestyvä, kaikki ihmehtelivät miten yhden työtekijän ja johtajan firmalla meni niin hyvin. Sitten tuli aika, että kylänmiehet rupesivat kuiskimaan, että olen taanut johtaja V:ta. Kohta sana levisi, koska moni mahtihenkilö oli myös nimensä johtajan pitkään paperiin sortunut laittamaan. Kun uusia takaajia lainoille ei enään löytynyt, alkoi alamäki. Simukan kiristyessä johtaja näytti menestyvää rahamiestä loppuun asti, jonka laukaus omankäden kautta päätti.
Paikalliset kun kuulivat tapahtuneesta, eräs sähkömies totesi, vie muitakin mukanaan. No ainoastaan rahallisia tappioita monelle tuli, eräskin totesi puukauppaa tehdessään takauksen takia, että sellainen rikas sitten johta V olikin.
Meillä paperiliittolaiset ovat tottuneet lyhyeen työaikaan ja korkeampaan palkkaan, kuin mitä kilpailijamaissa on. Siitähän tässä on pohjimmiltaan kysymys, jonka vuoksi työnantajat kikyn rippeistä yrittävät kiinnipitää. Saavutetuista eduista ei hevin luovuta, Ranskan eläkelakot hyvä esimerkki.
Kyllä yhdenmiehen putkifirmalle on kysyntää ja kun asiakaskunta on tuttua, niin tietää mihin ryhtyy. Varttuneelmalla iällä talouskin luultavasti varmemmalla pohjalla, samoin realiteettien tunteminen, kuin vasta koulusta tulleella. Myös joustavuus kiireelisissä tapauksissa plussaa. Enkä usko Jessen heti hienoa autoa ja toimitusjohtajan pukua firmaa mainostamaan hankkimaan. Toisella alalla aikanaan palvelleena, kyllä oppi tietämään, olisi firmassa tehtävä toisin ja mikä jo on palvelussa reilassa. Eipä omistajalle neuvot kelvanneet.
Vähemmän perintöriitoja, jos jakajia on vähemmän. Täällä paljon etämetsänomistajia, joista yllätävän harva metsänhoidollisesti poikkeaa paikallisista. Yhtiöiden ja MHY:n palveluja käyttävät, useimiten perineet , harva on ostotilallinen. Valtaosa hoitaa tai hoidattaa jopa paikallisia paremmin. Myös uskon, että ne joita metsä ei kiinosta, todennäköisesti harkitsevat maiden myyntiä. Yleensä uusiomistaja, joka tilan hankkii, on aktiivisempi metsänomistaja.
Kuka on käyttänyt valtaa, tai valtuutettu , kun kuolinpesän osakkeet rahaksi muutettu,ja nyt luullakseni olisi arvoltaan vain nouseet. Onhan nollakorkotili riskitön, mutta mielestäni myös tuottamaton. Oletko pesänhoitajalle antanut suostumuksen, että viisivuotta ”viljellään” kuolinpesänä, että perintövero olisi pienempi. Montako osakasta pesässä ja onko osuutenne merkittävä.
Kymmenen vuotta sitten lentolannoitutin vajaa 40 ha ja sen jälkeen en ole.Valtaosa lannoituskuvioista nyttemmin hakattu, näkyihän vuosirenkaat turvonneen. Kannatavuudesta en osaa kyllä sanoa, toistaiseksi ei aikomusta lannoittaa, kasvavat muutenkin kohtalaisesti ja puunhinta taitaa olla laskussa.
Metsänhoidollisesti maamme hakkuut ovat erittäin kestävällä pohjalla. Markkinatalous hoitaa hakkuut, jos täällä sinisilmäisesti luullaan,että hakkuitamme rajoittamalla maailman hiilinielut kasvaa, on se itsepetosta. Kyllä kiinalainen tavaran jostain hankkii, vaikka emme myisi mitään ja näin tekee muutkin. Suomen metsätalous on kestävimmästä päästä, taasen monen kilpailijan metsätalous lähempänä väliin ryöstötaloutta. On melko turhauttavaa seurata kotimaista keskustelua, kaikki määrättyjen tahojen mielestä luonnontuhoamista, mitä metsissämme teemme. Jos luonto maapallolla halutaan pitää täysin luonnontilassa, ei ihmisiä saa olla kuin hautuumaan kummun alla ainoastaan.
