Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Edellä kommentoijat tuovat esiin asian, joka usein jää ajattelematta. Maalla usein on edellisellä sukupolvella kiintymys maahan, jonka takia ei nähdä mitä seuraava sukupolvi sisimmässään ajattelee. Jos perilliset eivät ole tähänkään asti metsistä kiinostuneet muutoin, kuin kinunneet auto ja asunto-ostoihin rahaa, niin ei jatkokaan muuta lupaa. Usein täällä perustavat tilayhtymiä, jotka mielestäni pitemmän päälle vihonviimeisiä. Pelaa yleensä hyvin niin kauan, kun vanhemmat elävät ja usein käytännössä ohjeistavat, vaikkeivat enään ole omistajia. Jos perillisten rahankäyttötottumukset ja metsänhoidolliset ajatukset eivät kohtaa, niin ennen pitkään riidat käsillä.
Veisto Oy on itse vuosikymmenien saatossa kehittänyt hewsav sahalaiteiston. Kun olin taanoin puheilla, heillä ei ole tuotannolisia komponentti ongelmia Ponssen tapaan. Veiston sahat ovat tehokkuudestaan ja nopeudestaan tunnettuja. Usein jarruksi sahoilla muodostuu jälkipää, joka ei vedä riittävän nopeasti. Parruja veistämällä edellisen sukupolven veljekset aloittivat ja seuraava sukupolvi nyt remmissä. Voittoja serkukset ovat sijoittaneet metsiä runsaasti ostaen Metsäsepille.
Tolopainen aloittaa päivän ajoissa, sillä konstilla sanoivat talon pysyvän käsissä. Taitaa sijoituksia hoidella yön tunteina Jos makoilee iltapäiville, niin tuppaa ainakin ulkohommat jäädä tekemättä ja joiltakin talokin on mennyt.
Kyllä hinta kerralla oltava paikallaan, en harrasta lisälypsyä. Hinnan lisäksi on muutakin, joka ratkaisee osaltaan puukaupan. Ilmeisesti syksyllä taas kaupoille, täytyy ensin katsoa, miten maailman myllerryksessä käy.
Miikamin linjoilla, kauppa ja maksuaikaa 10 vuotta. Kannattaa tehdä kauppa, jolloin syntyy metsävähennyspohjaa, vaikkapa täydestä arvosta. Todellisuudessa ei verottaja tule seuraamaan vuosittain miten kauppahintaa lyhennetty. Isommasta kauppahinnasta varainsiirtovero 4% tietysti lisää kulua, mutta kannattaa oman komemukseni mukaan kärsiä.Mielestäni aloittajan laskelmat metsässä ja sen sanon kohtalaisena ostotilallisena.
Kyllä pitkässä juoksussa vanhat laitokset putoavat kyydistä, ellei niitä modernisoida aikanaan. Taitaa sahatavaran kate olla sitä luokkaa, että sahakuolemilta ei tulla välttymään. Tosiasia on, että moderni suursaha tuppaa ajanmittaan karsia pienempiä ja vanhempia sahalaitoksia. Lopputuloksena sahaus ei tule suuremmin lisääntymää.
Kuormavaakamitalla olen hankintapuut myynyt kahtena viimeisenä vuotena. En ole viitsinyt mittailla, silmämitta anoastaan, joten en osaa sanoa mittatuloksesta sen kummenpaa.
Rauman saha antaa tänne Etelä-Savoon lisätyötä, sillä Veisto Oy toimittaan sahalinjan uuteen sahaan. Raution perheyritys on hyvä esimerkki kehityksen huippuosaamisesta ja jonka sahalinjoja taitaa löytyä jokaiselta mantereeltakin. Virkamiehen kaltaiset joutvatkin poistua karanteeniin, ettei tartuta toisiin kurjuutta.
Muistan pienenä poikana tapauksen lähiseudulta , jossa miesjoukko rajapyykin siirsi humalapäissään. Nimismies ja poliisit sitten selvivät asiaa. Ongelman ydin oli siinä, että tila oli jaettu puoliksi joskus aikojen saatossa ja kuten ennen oli tapana, niin pellotkin ja metsät oli puolitettu. Kävi vaan niin, että raja oli toisen talon seinän vieressä, joka toista harmitti.
Sitten oli häät tässä talossa, jonka seinustalle naapurin pelto ulottui. Häitä edeltävänä päivänä naapuri aloitti lannan ajon pellolleen. Joukossa oli myös wc huusin jätökset, joista sitten sanomalehden palasia tuuli toi uloskatettujen häätilaisuuden pöytien ympäristöönkin.
Vasta sukupolvien vaihduttua pääsivät neuvottelutulokseen, jossa suorittivat tilusvaihdon tällä vuosituhannella. Siihen asti oli uskomus, että raja on viisi metriä talonseinästä, mutta maanmittaustoimituksessa rajan paikaksi varmistui 2 metriä seinästä. Nyt on jo menneet kahnaukset unohtuneet ja sopu sijaa saanut.
Periaateessa rajapyykit ovat aina oikeassa paikassa, ellei ole siirtopyykki tai omin luvin siiretty pyykki. Joskus kartta kertoo rajan sijainnin väärin, esim. jos aikanaan singalointi muovit olleet virheeliset. On tapauksia, että viisarikivi singaloitu pyykkinä, jolloin se saattaa näkyä kulmapyykkinä. Vanhojen pyykkien mitat ja numeroinnit eivät aina täsmää, mutta sillä ei ole silloin merkitystä, jos pyykki todistetavasti maastosta löytyy.