Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kolmekymmentä vuotta sitten aloittaneena metsänomistajana muistaakseni silloin mänty ja kovutukit maksoivat pystyy 270 mk ,kuusi oli muistaakseni 240 mk. Kuitupuusta taisi ensiharvennuksessakin 90 mk, jota hintaa ei nyttenkään ylletä.Yleisesti varmasti elinkustanusindeksi nousut toisemmin, kuin puunhinta. Onhan tuotteita joiden hinta laskenut, osin romahtanut, kuten matkapuhelimet ja kodin elegroniikakin osin. Palkat pysyneet ostovoimaltaa kasvavina, puun ostovoimasta ei samaa voi sanoa, pinoa vaan pidennettävä samaan päästäkseen.
Täällä alkaa kyllä olla jo lähellä hysteriaa varovaisuus lähennellä. MTK:n suosituksesta parinkymmenen hengen MHY:n kokouskin peruttu puolen vuorokauden varoitusajalla. Eiköhän kaupatkin kohta asiakkaista harvene, ainakin Mikkelin maalismarkkinat kokivat ostajakadon. Täytyy tyrnimarjoja syödä tuplasti, jotta vastustuskyky kasvaisi ja saisi terveenä hyödyntää kelejä metsätöissä.
Kuopion laitos oli alunperinkin hyvin epävarma hanke. Laitos oli kooltaan suuniteltu mammutiksi, jollaista kolme suurta metsäyhtiötä hevin olisi sallineet puuvirtoja imemään reviireiltään. Toiseksi ilman nykyistäkin epävarmuutta rahoitus olisi ollut todella haasteellista saada kasaan. Eihän Metsä-Groupin Äänekosken tehtaankaan rahoitus ollut läpihuutojuttu aikanaan, vaikka kyseessä oli kohtalaisen vakavarainen suuri toimija.
Ei Äänekoski viimeikseksi uudeksi investoinniksi, mutta toiseksi viimeiseksi kylläkin todennäköisesti. Olemme paljon viisaampia vuoden lopussa, jos siihen mennessä ei Kemijärven biolaitoksen rahoitus ole järjestynyt, niin silloin taitaa nousematta jäädä. Talouden realiteetit suurin investointien este ja siihen kun lisätään mutkikas ja hidas ympäristöriski prosessi, niin se vaan on .
Kyllä kunnat tulevat jakossa entistä enemmän rokottamaan kiinteistön omistajia.Kiinteistöissä on omistajan kannalta ongelmana, ettei sitä saa helpolla siirettyä, joten verokarhun kynsiin jää. Täysin tarpeettomat tietysti voi purkaa, mutta kuluja sekin aiheuttaa. Ainahan väliin palaakin tai poltetaan, jolloin kivijalka vapautuu maksusta. Tääläkin kiinteitöverot nouseet ja kaava-alueen ulkopuolella tieavustukset huvenneet samassa suhteessa kiinteistöjen arvonlaskun kanssa. Yhtälö on pitemmän päälle aivan nurinkurinen.
Joilakin on homma karannut käsistä, kun annetaan ymmärtää mahdollisten rakennettavien uusien laitosten olevan entistäkin saastuttavamppia. Jos kalat vedessä ja eläimistö maalla säilynyt tähänkin asti, niin kyllä jatkossakin. Viime vuosisadalla oli meno toisessa ääripäässä muuallakin kuin Lievestuoreen sellutehtaalla. Ei kymenlaaksossakaan enään ” rahan tuoksua” ilmasta tunnista ja Kymijokikin taitaa olla paremmassa kunnossa kuin sataan vuoteen. Nyt öljy ja pörssi syöksyy ,niin eiköhän kohta ole tolkun ihmisten aika reaalimaailmassa.
Usein ympäristölupaehdot lähentelee tosiaan mahdotonta investoinnin toteuttajan näkökulmasta. Kemin tapauksessa on kotimaisen metsänomistajalähtöisen yrityksen hanke , joka olisi tarkoitus toteuttaa jo teolliselle tontille. Joten ennuste on nykyoloissakin toiveikas. Jos sijoituspaikka olisi neitselistä luonnontilaista aluetta ja investoija ulkolainen yritys, niin kyllä tehdas jäisi Suomeen tulematta. Etelä-amerikoissa löytyy paljon kannatavampia ja investointiystävällisiä maita. Joissa toimeentulo ja työpaikat etusijalla, toisin kuin meillä nykyisin.
