Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Tulevaisuudessa ”Siperian asfaltin” varaan ei etelässä ole luottamista.Etenkin turvepohjaisilla tiluksilla tulee ongelmia ,kuten edellä Jessen esimerkki.Mitä tien hintaan tulee,turvemaalle se tulee huomattavasti kalliimmaksi ,kuin kivennäismaalle tehden.Tarpeeseen yleensä tie tehdään,kannatavuuteen vaikuttaa hyötyalueen suuruus suhteessa tie investoinnin kustannukseen.
Kyllä keskustalla on ratkaiseva rooli asian suhteen.Vaihtoedot vähissä,jos ei kepu päättäväisesti torppaa,niin kansa torppaa sen kahdeksanprosentin puolueeksi Vasemmistoliiton sarjaan.Autoilu maaseudulla välttämätön pahe ja monella rahat juuri piisaavat autoiluun,mutta uuden menopelin hankinta monelle muutaman tonnin auton omistajalle taloudellisesti ylipääsemätön investointi.
Kannattavuus riippuu siitä,mitä kukin arvostaa.Uskallan väittää omastakokemuksesta,että metsätie ei laske tilan arvoa,ei puun hintaa,eikä kaduta ajella työmaan viereen.Jos metsäpuolella oikein laskee kannattavuutta,mikään ei saata kannattaa.Aina jostain saa paremman pääoman tuoton,jos sellaista vertailua harrastaa.Meillä metsäalaa opiskeleva nuorimies on vuoden mittaan saanut pääomalleen likimain 40% tuoton kuluvana vuotena sijoituspuolella ja minun metsäpuolentuottoprosentti on kaukana siitä.
Kun takavuosina myin 4000 leimikon,niin firma kunnosti puolikilometriä tieurtun tapaista uraa,kuten ketjun aloittajan tapauksessa tilanne nyt.Toivat kaivurin,rummuputken,murskeen ja tekivät kääntöpaikankin.Jos kysyjänkin leimikko on liki 3000 mottia,niin kyllä uskoakseni firma tietä valmis kohentamaan.Selvyyden vuoksi,puunhinta myyjälle tienvarsileimikon kesäkorjuu hinta.Kuluvana vuotenakin itselle metsäfirmat kustantaneet n.200 kuutiota mursketta ja itse toisen mokoman,niin hirven metsästäjätkin ihmetelleet panostusta.En ole suurta ääntä firman satsauksista pitänyt,savonmaalla se on viisaaksi havaittu vaikeneminen.Mutta tässä Jeanille ym lisävalaistusta näin joulun kunniaksi palstalla talvisydänmellä.Ps.m Muistaakseni jos kemeraa hakee,niin 1 ha oikeuttaa 18 m tietä tukeen ja minipituusvaatimus on,eikä yhden tilanhanke kelpaa.
Riippuu onko omaa vai vieraan maalle tietä kunnostamassa.Jos valtaosin omalle maalle tulee,niin turha kemeroita suunitelmineen siihen sotkea.Tällä hetkelläkin tienteko menossa,noin 500m,omin suunitelmin taitavan tietekijän hoteissa.Firma itsellä usein myös osallistunut tietekoon,kun leimikon myynnin yhteydessä neuvottelee.Meidän tapauksessa satametriä kahden naapurin maalla tietä alussa,joilta emme veloita tienteosta mitään.Runko kovalle maalle tehtynä edullista,lopullinen hinta aikkanaan riippuu paljonko mursketta ajattaa.Kaksikymmentä vuotta sitten tietin viimeisen tukia saaneen tien,sen jälkeen vain omin varoin,joten ei kokemusta kemera avustuksista.
Hiukan sivuten otsikkoa ,onko kellä palstalaisella kokemusta Ratahallinnon suorittamista rautateiden hakkuista suojavyöhykkeellä .Rautatiet toimenpiteellä puuvapaaksi,kolmekymmentä metriä kiskoparista heillä oikeus hakkuuttaa ,jolloin valtaosa suojavyöhykkeestä yksityismaanomistajan puolella.Korvauskäytäntö ilmeisesti melkolailla sama kuin sähköyhtiöillä.
Tikkulan ehdotus aivan mahdollinen.Kaapelointi ja tienvarsiinsiirto ensisijainen.Kaikista syrjäisimmille torpille kyllä sähköyhtiölle tulee halvemmaksi hommata vara-agrikaatti.Nykyisin linjat saadaan jo puolet nopsempaan myrskyn jälkeen kuntoon,mitä takavuosina.Tämän ansiosta ei mielestäni tule kaikkia linjoja edes siirtää metsistä pois tai kaapeloida.Myös tässä hommassa olisi huomioitava linjan kunto,hyvä kuntoisen linjan purku tuhlausta ja kaiken kukkuraksi ainakin täällä kaikki käytetyt pylväät ongelmajätettä,jonka uudelleen käyttö ei mahdollista heidän lakimiehensä lausunnon perusteella.
