Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Nalle puhuu asiat suoraan, suur-teollisuus on tahtipuikoissa ja tiedämme osapuilleen mitä tuleman pitää. Eli kilpailukyky oltava verrokkimaihin kilpailukyinen ja kuten Tolopainen edellä kommentoi, isot metsäfirmat eivät enään seiso vain suomipuujalla, vaan ovat maailmanlaajuisia toimijoita. Tätä on työntekijöiden ja myös osan metsänomistajista ylivoimaista ymmärtää, eletään meneen ajan maailmassa, joka on tosiaan takana.
Metsuri motokuski tietää mistä puhuu ja yhdyn mehtäukkon kommentiin. Kaikkitietäviä katkojia tupapalstoilla pöydänääressä piisaa,joten tämä osaltani tässä.
Kyllä koivutukilla on jatkossakin kysyntää. Itse olen yli 20 ha koivikkoja istuttanut ja luonto on muutaman hehtaarin lisäksi viljellyt. Uskoni koivunkasvatukseen on kyllä mennyt. Hinta jäänyt pahnan pohjiin, latvamitat 20 cm yleisesti, tukkisaanto ei pärjää kuuselle, hirvet laatua alas hilanneet, taimet kalliinpia. Ei nopeampi kasvu ja valkoinen kauneus pelkästään innosta.
Laaja avustajakunta ja avustajan avustaja nostavat työllisyysastetta, eivätkä kaiken lisäksi ole mitään matalapalkka väkeä. Vekseliveto hallitus, maksajat aikanaan ihmeissään, tuhkatkin taitaa pesästä viedä.
Kelit ovat suosineet Metsänmiehen hakkuuta. Itsellä huomenna ryhdytään osin ylispuita hakkaamaan, lauhat kelit hyödynnettävä. Sakeaan kohtaanhan puut kaadettava, jos kaataa harvaan kohtaan, niin ne ainoatkin tuhoutuvat. Olen hakkuun jälkeen sitten siistinyt , katkeneet ,vaurioituneet pois silmistä.
Kyllä Kuopioon suuniteltu laitos olisi varmaan luvan saanut, jos paikka olisi ollut, joko jo teollisessa käytössä oleva tai rannikolla. Kemi täyttää nämä kriteerit, joten on ainoa todennäköisesti toteutuva selluhanke. Kemijärvi taitaa takuta rahoituksen suhteen, mutta tämän vuoden lopussa tiedämme. Jos ei vuoden aikana rahoitus järjesty, niin se hanke on siinä korkeudessa, missä se tulee olemaankin.
Kyllähän tämä sellaiseen suuntaan menee, ettei pidä ihmetellä, jos jatkossa ei tunkua uusille tuotantolaisille lupa-anomuksien muodossa tule. Näivetystaudin siemenet taitavat olla itämässä, joten haasteet työllisyysasteen nostoon kovat. Teollisuus antaa vientituloja ja työpaikatkin ovat täysipäiväisiä, osaaikaisuus palvelualoilla ym. kaunistaa tilastoja, mutta ei välttämättä anna riittävää toimeentuloa. Yhdyn edelliseen, että pitkässä juoksussa saattaa yhteiskunta ajautua kriisiin , jollon maailmalta nähdyt protestit saattavat rantautua kotomaahankin.
Yleaamussa Mika Anttonen puhui asiaa metsäasiassa ,vertasi hyvin Suomen ja Venäjän metsänhoitoa Oras Tynkkyselle. Suomessa istutetaan metsää, Venäjällä taasen toimitaan toisin. Jos täällä hakkuita ilmastosyistä rajoitetaan, niin jostain muualta lopputuloksena hakataan ja todennäköisesti vähemmän kestävästi. Suurin ongelma kestävyyden kannalta maailman osalta on väestön kestämätön kasvu. 15-vuodessa aina miljardi lisää ihmisiä maapallolle, jonka kantokyky väistämättä loppuu jossain vaiheessa.
Millaisella lyhennysajalla lainan takaisin maksu metsätilakaupoissa nykyisin lienee. Kymmenen vuotta olisi oltava, viimeiksi kun lainaa otin, niin 5 vuoden tasalyhennyksillä oli. Lyhennystahti oli turhan nopea, ei siinä ajassa ostotilan puukaupoilla nykyisin lainaa maksella.
Ennen vanhaan kuitin asiaa ajoi kouraan annettu vesileimalla varustettu seteli,oli virallinen arvopaperi. Kyllähän alvillinen ja verollinen klapikuorma hintavaksi muodostuu, sitten moittivat miten kallista puu on. Omalukunsa heittomottitoimittajat, ilmaa suurin osa kasasta.