Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kolmella tilalla on palovakuutus, on ajalta jolloin oli velkaa pankille. Vaativat vakuuden turvaksi. Muilla tiloilla ei ole vakuutuksia, eikä ole aikomusta myöskään ottaa. Tilat hajallaan, joten se on tasannut luonnontuhoriskit. Kerran kymmenessä vuodessa on isompi myrskyvahinko tullut, joissa puu kaatuneet valtaosin juurineen. Joten tappiot olleet enemmän kasvutappioita, kuin laatutappioita. Hyvällä metsänhoidolla pystyy tuhoihin vaikuttamaan, syöksyvirtauksessa kyllä kaikki lakoaa.
Kyllä ainakin täällä alle kahden hehtaarin tilat tonttimaaksi katsotaan, ellei sinulla ole samassa kunnassa muuta metsää. Olemme tontteja yhdistelleet saman kunnan alueella, taitaa tällä hetkellä 180 euroa olla maamittauslaitoksen taksa. Jos en väärin muista, niin erikuntien alueella tilojen yhdistäminen ei onnistu, paitsi yhteismetsä on samaa tilaa kaikkialla.
Lieneekö verotus sitten jossain niin keveää, ettei 40-50 000 euron vuosituloista veroa kilise. Tätä luokkaa palkat täällä ovat, kun olen luottamustoimen johdosta jotain tietävä. Mitä veroihin tulee, niin 18 000 euroa taitaa olla kunnallisveron kohdalla määrä, josta kunnan kasaan vaatimaton kilinä alkaa. Sen alle ansaitsevat eivät tosiaan suoria veroja maksa. Valtion verotuksessa raja vielä korkeampi. Sitten se toinen puoli, eli valitus tukien leikkauksista. Paha meiltä tukia on leikata, kun emme niitä ns. hyvätuloisina saa. Elätämme veroillamme tukiensaajia, itseltäkin yli 50 000 euroa veroa vuodessa menee.
Ei ole Tricoa ruiskuteltu, eikä sähköaitoja rakenneltu. Myöskään mäntyjä emme käytännössä istuta, vain siemenestä kone tai käsikylvönä. Hyvin on aika kulunut muissa metsänhoidollisissa töissä, joiden tuotto uskoakseni parempi kuin edellä mainituissa puuhasteluissa. No sitten hirvet ottavat laadusta osansa, mutta ei isomman luokan metsänkasvattajan aika kaikkeen riitä. Vieraalla taasen ei kannata taasen niitä hommia tietättää. Tilakaupan hinta on se tekijä, mikä pitkälti kannattavuuden ratkaisee. Jos kovin ylihintaisen kaupan teet, niin silloin tuottoprosentti jää matalaksi kasvatat mitä hyvänsä.
Rauduksen kasvatus, siis koivun on ollut pettymys. On pieniä hetkiä, jolloin sen hinnallinen kilpailukyky paranee. Aikanaan kaikki tukit olivat lähes saman hintaisia, sitten koivu putosi kyydistä. Terveen kuusikon tukkisaanto on erinomainen, viallisen koivikon taasen ei. Viikolla keskustelin suursahurin edustajan kanssa näistä asioista, niin kyllä täällä sahausmielessä kuusipuu on valtti.
Euroopassa tulee pula kuusesta vääjäämättä, siksi esim. itävaltalaiset sahurit täältä sahoja ostavat. Kuluvana vuotena istutettiin n. 24 000 koivua ja vajaa 40 000 kuusta. Tulevana vuotena ainakin 12 000 koivua istutetaan, sillä ne olemme jo maksaneet taimitarhalle etukäteen. Viime vuonna kun ei meinannut taimia oikein saada. Kuusia jo maksettuja 20 000 ensivuodeksi ja toinen mokoma ostettava sitten vielä lisää. Maanmuokkaus käynnissä parasta aikaa kun sää suosii.
Itse jatkan kuusikoiden istutusta ja viljelyä entiseen malliin. Luonto antaa sekaan mäntyjä koivuja. En laske Golf virran hiipumisen varaan, vaan uskon ilmaston lämpiämisestä huolimatta vielä rehevillä mailla kuusiuskovaisena jatkossakin hyvään lopputulokseen.
