Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole.Perustelu on,että ei kannata minulle.Rompit pieniä tuhoja tehneet 30- vuoden aikana,ei kannata minun tapauksessani tuhansia euroja vakuutusmaksuihin laittaa.Tilani ovat 80 km sisällä toisistaa,joten olen hajauttanut riskin.Vakuutuskorvaukset eivät taida kattaa,kun 70 tukki muuttuu 15 euron kuiduksi.Nuorissa metsissä varmaankin odotusarvon korvaaminen muuttaa tilannetta,mutta taitaa enemmistö metsänomistajista kantaa riskin itse,eli vakuutus herran hallussa.
1800 luvulla muodostetuilla tiloilla ei ole yleensä tieoikeuksia,ellei myöhemmissä toimituksissa ole muodostettu.Tieoikeuksia on monen levyisiä,itsellä rasitteena kapeimmat 1m leveyttä.Usein vanhat rasitustodistuksessa näkyvät tieoikeudet sijaisevat suolla ,jolla aikoinaan oli hyvä hevosrahdilla rekikyydillä halot ,tukit kuljettaa.6m tiealueelle ei kyllä puuvarastoa kyllä saa,joten sekin on sovittava maanomistajan kanssa,jolla maata sopivasti varastopaikaksi .
Kuten edellä todetaan,jokaiselle tilalle on saatavissa tieoikeus.Suosittelisin tietoimituksen hakemista,etenkin jos aiot tien joskus tilallesi tehdä.Jos tila on pieni ja puunmyyntiin pääsee vuosikymmenien välein,silloin edullisempaa koittaa sopia rajanaapurien tilan kautta ajoura.Tieasia edistyy yleensä parhaiten niin,että käy maanmittaustoimistolla,jossa saat selville sopivimman maaston ja matkan tieoikeuden kannalta ja tilan omistajan.Jos haet tietoimitusta,kannattaa ensin olla yhteydessä rasitettavan tilan omistajaa ja kertoa suuniltelmastaan.Usein jos toimituskutsu tulee yllätyksenä ,silloin isompi riski vastahankaan rasitetta ja mahdollista yhteistä tietäkin kohtaan kasvaa.
Olen osaan saanut ja hakenut Kemera-tukea,mutta kyllä yhdyn edellisiin omillaan tulisi pärjätä mielipiteisiin.Kun avustusta saat,silloin eräät tahot pääsevät moittimaan metsänomistajia yhteikunnan tukea nauttiviksi tilallisiksi.Yleensäkin tuet jäykistävät ja useimmiten valuvat suurelta osin hallinnon rattaisiin.Sinällään Kemera-tuet ovat pieni tukipuro verrattuna esim. yhteiskuntaa miljardeilla köydyttävästä asumisen tukemisesta ,asuntotuesta.Luulen jatkossakin metsäpuolelle jotain tukia tämänkin Kemera kauden jälkeen tulevan,mutta taitavat ujuttaa lisää metsänhoidolle vierasta kriteeriköistoä siihen.
Taitaa suurin syy ensiharvennusten laiminlyöntiin olla raha.Liian moni metsänomistaja ottaisi vain rahaa metsästä,eivät ole valmiita esim.maksamaan ennakkoraivauksesta ennen tureikon ensiharvennusta.Saatta viissatanen mennä perkaukseen ja riukuensiharvennuksesta ei taida enempää tulla.Raivaussahaa kaipaa metsämme,jolloin ensiharvennuksetkin olisivat motokuskille,metsänomistajalle ja puunostajalle nykyistä miellekkäämpiä.Kuten edellä capo toteaa,ei auraviitoilla tai ongenvapapuilla ainakaan kantohintaa saa,järeämpään puustoon kasvatuksen ja hoidon on tähdättävä,kantohintaakin silloin paremmin ostajat maksavat.
Jesse olet oikeassa.Palstalla nimettömänä riski pienempi,omalla seudulla suu syytä pitää supussa,ilmankin tuppaa savonmaalla tämä Suomalainen kateus yllätyksiä joskus tuomaan.Vuosia olen yhdistyskentässä valtakirjakauppojen autuutta saanut kuunella ja miten keskihinnat ovat ainakin palvelutaksan verran ylempänä,totuus toinen aktiivimetsänomistajan kohdalla useimmiten,joka vuosittain myy.
Kauppa-alalla aikanani ollessa opin,että ei toiset puoliasi yleensä pidä,kyllä se on itsensä pidettävä .Virallisesti metsänomistaminen on rääseikköjen raivausta,puoli-ilmaisen raaka-aineen tuottamista ja lopuksi verottajakin rokottaa osan tilistä.
Toukohousun kysymykseen:Kauppakohtainen bonus 0.70€ motille,niin tukille ,kuin kuidulle ,joka laukeaa seuraavalla kaupalla.Mursketta myös saan tilata firman laskuun sovitun määrän.Toisinaan on sovittu kaivuritunnit tientekoon,jotka firma kustantaa ym.Lisät lasken niin,että jos myyn 1000 motin leimikon ja lisiä tulee 2000€,niin silloin kaksieuroa kaikille ,niin tukille,kuin kuidulle .Jos ns.järeyslisää,tai loppumittauksen yhteydessä maksettavaa lisähintaa,joka ei kauppakirjahinnassa näy on tukkipuusta maksettavaa,joka muodostaa lopullisen tukin kantohinnan ns.lisineen.
Pystykarsintaa tein parikymmentä hehtaaria viime vuosituhannella,silloin aika ja niskanikin salli .En ole vielä myymään päässyt,todistus on jossain mapissa odottamassa.Pystykarsinta sopii työllisyystyöksi,jos metsässä kiireellisemmät raivaukset ym. tehty.Kyllä kymppi vähintää motille olisi saatava lisähintaa.Huolellinen karsija tai hänen perilliset silloin hyötyisivät suhteelisen työläästä karsinta urakoinnista.Omalta osalta tienlaita ja maisema karsintaa lukuun ottamata osaltani kyllä kiintiö täysi tämän työmuodon osalta.
Eikös vanha sanonta,että osta halvalla,myy kalliilla näkyy metsäteollisuuden tuloksessa.Teollisuus saa raakapuuta edullisesti,ilmeisesti markkinatalouden tarjonnan laki sen mahdollistaa.Alkutuottajan osa kaikessa on yleensä rahallisesti sangen vaatimaton ja huonoina aikoina se ainoa ,joka joustaa.Kuten arvata,niin alaspäin tuppaa suunta silloin olemaan.
