Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Käsirahalla väliin kuittasivat maksetuksi viinan voimalla koko kauppahinnan.Toisinaan taasen metsä oli asetettu lukkoon,ei traktori tai talo investointeja voinut tehdä,mutta uudelle omistajalle kyllä heltisi lupa metsänmyyntiin.Näissä kaupoissa hinta tuppasi jäädä ostaja ystävälliseksi.
Jos oikein muistan,niin puustotilavuus on myytävissäkin tiloissa lisääntynyt.Vuosikymmeniä sitten taisi ola keskimääri n,70 mottia hehtaarilla ja nyt puolet enemmän täällä Eteläisessä Suomessa.Kuten Timppa edellä toteaa,myös kasvu lisääntyy jatkuvasti ha-kohden.Reima taasen tapansa mukaan korostaa suuria uudistamiskuluja,ainakin investoinin riski kyllä pikemminkin seuraavan omistajan murhe.No jos nuorena istuttaa,niin silloin kyllä. Tulee se metsä itsestäänkin,vaikkapa pelkällä äestyksellä,mutta saatta lopputulos olla heikkokin. Tanelin linjoilla hintakuplan suhteen,aikojen saatossa näkee onko semmoista ollenkaan varsinaisten metsätilojen osalta.Kun taaksepäin katsoo,niin ostaja on pääsääntöisesti tehnyt hyvät kaupat.Moni maansa myynyt ei ole osannut maanmyynti ym. rahojaan poijittaa yhtähyvin,kuin kiinteä maaomaisuus on sotien jälkeen antanut.Tila-arviot nostivat hinnat käyvälle tasolle,ei enään ensimmäisellä puukaupalla tila maksetuksi tule kuin poikkeus tapauksessa.Sukulaiskaupat oma lukunsa,joten kommentointini koskee vapaita markkinoita.
Metsämaan arvo todella noussut vuosi vuodelta ja puunhinta taasen pikemmin taantunut.On kylläkin huomioitava pariseikkaa,jotka osin selittävät hinnan nousun.Puuta nyt myytävillä tiloilla noin kolmannes enemmän,kuin muinoin.Pinta-alaverotuksen päättyminen ja myyntiverotukseen siirtyminen ,metsävähennyksen hyödyntämismahdollisuus ovat asioita,jotka ovat ilmeisesti edesauttaneet maan arvon nousua.
Suorissa kaupoissa tila-arvion ”käypähinta” on mahdollinen oman kokemuksen perusteella.Välittäjien tarjouskaupoissa,joissa usein arvon korjaus jo valmiiksi puolitettu hintanäkemyksessä on kuplan ainekset.Puuhapalstan ostajat sitten tarjoavat rutkasti siihen päälle,tai naapuri tilallinen,jotta kauppoihin pääsisi.Niinpä kokonaishinta nousee kuplaksi ja niin myös markkinoiden hinnoittelemaksi toteutuneeksi kauppahinnaksi.Liika kysyntä tarjontaan nähden,on perimmäinen syy nykytilanteeseen.
25 vuotta muistan energiapuun paremmasta huomisesta puhutun,mutta lopputulos paria pyrähdystä lukuun ottama pettymysten puolella.Oma näkemys halventuvan energian maailmassa on,ei toivoa lähitulevaisuudessakaan taida paremmasta olla.Metsänomistajan ei kannata energiapuuhun uskoa,eikä yrittäjien sitä varten investointeja tehdä.Näin ei myöskään pettymyksiä tule,tyhjän saa pyytämättäkin.
Hankintapuusta vallitsee ylitarjonta ja koivukuidussa se näkyy kysynnässä,sekä hinnassa.Mh-yhdistysten korjuupalvelut ovat pulassa,moni harkitsee vakavasti alasajoa.Yhtiöiden kanssa solmittujen toimituskauppojen hintapolitiikka muuttunut ylitarjontatilanteessa haastavaksi.
Mitä tulee tavallisen metsänomistajan itse hakkaamiin nökkösiin,niin sekin riippuu asiakassuhteesta.Aina olen saanut nökköseni myytyä ja yhtiö on ollut sama viimeiset 25 vuotta.Sen lisäksi yhdistyksen kautta olen joskus myynyt,kun heillä on ollut sopiva hintainen toimitussopimus.Myin viikolla SE;lle kaksituhattamottia ja lupasivat nökköset ja haketuulenkaatopuutkin ostaa,kunhan saan joskus aikaiseksi ensin valmistaa ja tienlaitaan hommata.
Vakiintunut ja luottamuksellinen kauppasuhde takaa puulle kohtalaisen varmuuden saada kaupaksi ,hinta taasen on asia erikseen.Jos ostajalla ei ole tavarasta suuremmin tarvetta,niin sehän näkyy hinnassa.Näihän se on markkinataloudessa muutoinkin,kuten jokainen järkevä metsänomistajakin omissa ostoksissaan asian hinnoitelee.
Puolet olen käyttökuluista verovähennyksiin laittanut.Puhelin on itsellä vanha iskunkestävä Nokia,eikä ole aikomus uutta älypuhelinta hommata,kuin pakon edessä.Nettiläppärin taasen joulupukki tuonnut,kun huomasi, ettei meikäläisellä tietokonetta ollut.Sama oli ensimmäisen kännykänkin kanssa.
On suuri vaara,että jos näitä uusia tehdasinvestointeja tulee liikaa,niin sellun hinta putoaa markkinoiden täyttyessä.Huonosti silloin taitaa käydä myös toiveille kuitupuun hinnan noususta.Venäjän havupuuvarojen vaatimaton hyödyntäminen on meidän kannalta hyvä asia,sillä siellä havupuuta piisaa.Lepikko-haavikoita Virossa taitaa olla suhteessa olla pinta-alasta melkoisesti Neuvostoliiton miehityksen ajalta,mutta eiköhön yhdelle havukuitutehtaalle tilaa ja puita Virostakin löydy.
Itse on kirjanpito ja veroilmoitus tullut vuosittain tehtyä.Kuitteja oli 70 kpl,joista tiemaksuja liki kolmannes.Kuittimäärän olen pitänyt pienenä,esim. sahabensakuitti aina 30 lt ja teräöljyt kerran vuoteen ostan ym.Voitollista oli ja metsävähennyksen ansiosta taitaa kymppitonni ns. palautusta aikanaan tulla.Sähköisesti ilmoittelen,kunhan ensin metsäfirmat ja yhdistys lähettävät vuosiyhteenvedon.Kerran lähetin verotuksen aikain ja oli pieni heitto firman verottajalle lähettämän ilmoituksen kanssa,niin selvityshän siitä oli tehtävä,itsellä oli tullut pieni laskuvirhe.
Jatkan Harrastelijan ja Planterin maakauppa-asiaan hiukan.Taimia 1200 kuusta piisaa,luonto täydentää esim.äestysvakoon esim.koivua tosi kaukaa.Turha palstalla ruveta odottelemaan hakkuutuloja,vaan reilun kymmenen vuoden päästä myydä muutama määräala,vaikka puolet.Uskon lopun 50 ha jäävän Harrastelijalle voittona,eli ei pääomaa sitoutuneena.Sitä sitten kasvattelee ja perilliset vuosikymmeniä kiittelee hyvästä kaupasta.
Varhaisperkaus syytä tehdä ja metsätien korjausta sen verran,että henkilöautolla pääsee raivaamaan.Itselle tuli kerran n.10 ha erillispalsta toisen tilan mukana,ei puut haitanneet ja taimikkokin oli muutama luonnonteippa,siellä täällä.Silloin ajattelin mielessäni,että en olisi huolinut kuin ilmaisin,mutta oli samaa kiinteitöä kuin päätila.Kaivurin ajatin mättään tekoon ja taimia harvakseen istuttelin,nyt 15 vuotta myöhemmin onnistunut sekametsätaimikko,josta kyllä 25 000 tulisi myydessä nyt.Eiköhön parinkymmenen vuoden päästä taas hinta tuplaantunut.29 vuoden kokemus tilakaupoista ja kokonaisuutena ostot ajanmittaan kannattaneet.
