Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä eräänlaista sosialisointia homma on,kuten pihkatappi ja ritva omakohtaisesti todennäköisesti osin kokevat.Itsellä myös kilometrettäin sähkölinjoja,ajourana vähän hyötyä,muutoin haittana. Nyt sama homma Ratahalinnon kanssa,vierimetsät 30 m kiskoista suojavyöhykettä,jolta lupa heillä uudenlain mukaan kaataa radalle ylettävät puut.Monta hehtaaria jälleen vajaatuottoiseksi lähivuosina muuttuu,kunhan etelästä Savonradan laitoja alkavat putsata.Kaksi tilaa rata halkoo ja kolme rataan rajoittuu,joten useampi hehtaari suoja-aluetta on.
Puuntuottajana en hirviä kyllä tiliksilleni kaipaa.Paljon on vuosien mittaan tihutöitä tehneet,söisivät oksia,mutta latvojen kimpussa liikaa touhuavat.Otsikko kovan puoleinen,mutta en pahakseni panisi vaikka tähän päästäisi.Taitaa karhujen ja susien työksi jäädä maassamme pitkässä juoksussa .
Vuosia on puhuttu puun paremmasta liikkeele saamisesta,lopputulos samaan vanhaan tahtiin mennään.Hinnannousu tietysti auttaisi,mutta teollisuus ei pitemmän päälle paljon enempää tule maksamaan.Jos puuta ei teollisuus riittävästi mieleiseen hintaan saa,niin silloin pyytävät valtiota apuu.Ilmoittavat tuotannon siirtämisestä kilpailukykyisempiin ja kustannustasoltaan edullisempiin maihin.
Uudet tuotantolaitokset toki pysyvät täällä,mutta vanhat tuotantolaitokset ovat asia erikseen.Metsänomistajien on syytä olla varpaillaan,jos puupula tulee.Silloin on vastassa teollisuus,ay-liike ja vihervasemmisto,jolle hyvä vaalivaltti on ”rikkaiden”verojen reilu korotus.
Kovasti ns, hankintahakkuu palstalla etenee.Edellä kirjoituksessa käsitellään Metsäliiton ja Metsänhoitoyhdistysten viileähköjä kauppavälejä ja yhteistoiminnan puutetta.Jäsenistö kummassakin metsänomistajia ja taitaa enemmistö jäsenenä kummassakin .
Pääsyy uskoakseni on MTK:n ja Metsäliiton viileät välit,metsänhoitoyhdistykset nykyään tuottajajärjestön kanssa kimpassa.Ennen vanhaan tuottajajärjestö pystyi määräilemään Metsäliittoa aina Oksasen pääjohtaja aikaan asti.Lopputulos oli huonoja kauppoja ja oli konkurssi hilkulla,Jordan tuli rahoittajapankin miehenä taloon ,jolloin kurssi ja talous muuttui.Näin on tultu nykypäivään ja M-G on voimissaan ja määrää nyt vuorostaan tahdin,haluttiin tai ei.
Hankintahakkuuta olen vuosittain tehnyt,joskin nykyään melkovähän.Lunta en lapioi,joten silloin lopetan.Pääsääntöisesti koivikoiden ensiharvennuksia,samalla otan latvat hakepuuksi omaan käyttöön.Raivaussahahommat pääurakkana itsellä nykyisin ,hankintapuut käteiskauppana lisänä sitten.
Menneinä vuosikymmeninä / satoita on alkuperäisluonto ollut kovemmilla ja silti säilynyt yllättävän monipuolisena tähän päivään asti.Mitenkähän paljon lajeja jääkauden jälkeen on maassame ollut,kun luontoväen mukaan nykyään sukupuuttoon kuolee valtavasti ,tai on sukupuuton partaalla.
Timpalla ilmeisesti sähkölinja-alueella odotusarvoa ,jolloin korvaus enemmän kuin pelkkä maapohja,josta ei kassa paljoa kostu.Itse olen verotuksessa vähentänyt verovapaan (80%)ensin pois,jolloin verotettavaa pääomatuloa jää 20% korvaussummasta.
Metsänomistajalle tuleva korvaus olisi päivitettävä nykypäivään,nyt kyllä paremmin tulee mieleen pakkohaltuunotto nimellisellä korvauksella.Fingrid sentää maksaa tuplana yleiseen suositukseen,mutta taitaa olla poikkeus pikemminkin.Olen lunastustoimikunnassa näitä korvauksia ollut päättämässä ja haukkuja on tullut.Lunastuslain mukaan on päätökset tasapuolisuuden nimissä tehtävä,joten pieniä on haittakorvauksetkin.
Onko MTK metsänomistajan asialla,mielestäni toisella jalalla.Valta perinteisesti maatalousosiolla,joten pääpaino siellä.Maatalouden murros ja heikko kannatavuus muiden haasteiden kanssa vie järjestön päähuomion,joten metsäpuoli tuppaa jäämään sivulisukkeeksi.
Järjestö puuteineenkin taitaa olla ainoa metsänomistajan edunvalvontaa suorittava toimija ja toivossa on hyvä elää.Metsänomistajista kaksikolmasosaa on Mhy:n jäseniä ja sen kautta myös tuottajajärjestön.Ensimmäiseksi kannattaisi ryhtyä sillanrakennuspuuhiin os.k.Metsäliiton suhteiden kuntoon saattamiseksi,kun samoja omistaja/ jäseniä kolmasosa on.Vain Esa Härmälä on asiasta puhunut,muut lakaisevat hiljaisuuden maton alle .
Itse olen toiminut samoin,kuin nm,Planter edellä.Tiheäksihän se sillä kertaa jää,mutta kun omasta metsästä on kysymys,niin uusinta kieroksella n,5 vuoden päästä tekee lopullisen valinnan.Silloin kunnolisille männyille elintilaa kuusien kustannuksella.
Mitä hirviin tulee,niin Kärkkäisen 20 000 yksilön määrä olisi sopiva.Hirvipeijaisista juuri tulin ja hirviä kuulema hyvin,hekin ovat alkajaisiksi 9 jo ampuneet,joten muutama suöjä talveksi vähemmän on.
