Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Yhdytään edellisten kommetteihin palstan suhteen.Omalta kohdaltani on sanottava,vaikka periaatteessa ei ole mitään salattavaa,tai taka-ajatuksia motiivina,nimettömyys on edellytys .Jos nimellä olisi kirjoitettava,niin kymmenesosaan taitaisi meikäläisen kommentit jäädä.
Itsellä muutamia kokemuksia lehdissä julkaistuista haastatteluista,jonka jälkeen joskus ”junttamiehet”jopa lehti salkussa ,kun mielipide ei ole miellyttänyt,niin antaneet melkoisen yksioikoista palautetta.Pahimpia ovat olleet MTK:n ahdasmieliset menneisyyden kellokkaat.
Sukutilaa en vielä omista,kuin perikunnan kautta,sitä ei kyllä yhteismetsään laiteta aikanaan.Ostamania tiloja paritusinaa,joten olisihan jokaiselle muutama kuten Pete ehdohteli.Ajattelin varmistaa metsien,jotka olen työlläni saanut hankittua yhteismetsässä tulevan hyödynnetyksi paremmin.
Tilayhtymä aloitettiin viime vuotena ostamalla taimikkopalsta ajatellun pääperijän kanssa puoliksi.Alle kaksikymppisiä kaikki kolme,joten ensin katsottava ,minkä sortin talouden pitäjiä heistä tulee.
Satavuotta sitten isoisä sukutilan veljensä pakkohuutokaupasta osti,sen jälkeen olen suvun ensimmäinen, joka on pystynyt muutoin ,kuin perinnön/sukupolvenvaihdosten kautta ostotilallisena metsiä hankkimaan.
Perintö ylimääräistä hyvää,josta harvempi kieltäytyy ,mutta moni kyllä ei osaa sille arvoa antaa.Hävittäminen käy nopeasti,hankkiminen työläänpää.Siksi mietin kokonaisuutta ja arvostan ahkeraa työntekoa,ei peruilla elämistä.
Oikeita nimiä ei täälä kaivata,nyt palsta nimimerkeillä paikallaan täällä metsäpuolella.Profiilit aktiivisimmilla palstalle kirjoittajilla vuosien saatossa ovat kuin oikeilla nimillä. Jessen ,Puuntakuisen ym. johdolla keskustelua piisannut ja laatu/asiapitoisuus ym. keskustelupalstalle vertailun kestävä.
Oksapuu ja Jesse kommentoivat mielestä aika osuvasti ns.suvun yhteismetsiä,näihän se todennäköisesti on.
Olen tätä yhteismetsä asiaa paljon miettinyt ja olen tällä hetkellä ajatellut asian niin,että metsistäni aikanaan muodostetaan yhteismetsä.Uskoakseni ainakin auttaa yhden sukupolven pitempään säilyttämään ja toivottavasti jopa kasvattamaan jättämääni metsäperintöä.Itsellisenä en yhteismetsää muodosta tässä vaiheessa,vasta kun ikä papparaislukemille kipuaa ,on aika asia järjestellä ja kun vielä on tolkuissaan.
Metsätila on varma työpaikka,työtä piisaa.Eri asia on sitten ,jos sen varassa pitäisi elää yksinomaan.Riittävän isojen metsäpinta-alojen tiloja on tosiharvassa,jos pelkällä metsällä kestävästi aikoo normaalikulutuksella elantonsa saada.
Metsätila on nykyisin työpaikkani,johon olen todella tyytyväinen.Saa tehdä työt mielensä mukaan,tai olla tekemättä.
Hakkuumäärä n.5 mottia/ha 5-vuoden keskiarvo .Minulla motit ja hakkuu vuodet yllä tilakohtaisesti v,1988 jolloin ensimmäisen tilan ostin.
Vuotuinen kasvu on likitupla hakkuisiin nähden,koska metsät ovat kasvatusmetsiä.Päätehakkuu kuviot on tullut on uudistettu aina tilan haltuunoton jälkeen,on makseltu tilakauppakuluja.Tilani on ostotiloja,joista monet ovat olleet nuorimetsävoittoisia,joten vuotuistakasvua ei ole vielä mahdollista hakkuulla realisoida.
Kuulun aktiivisiin metsänomistajiin,joka on hyödyntänyt täysimääräisesti hakkuumahdollisuudet.Vuosittaisen hakkuumäärän kasvattamiseen tarvitsen jatkossakin metsätilojen ostoa,jotta määrää voin kasvattaa kestävästi.Prosenteja kasvumääristä mahdotonta sanoa mitään,aika näyttää.
Metsälehden nettikysely,oletko aikonut ostaa metsää ei kyllä hintojen puoleen hyvää ostajan kannalta lupaa,koska yllävän moni haaveilee ostavansa metsää.
Puunkorjuun organisointi on taitolaji,jossa usein talouden karut lainalaisuudet tulevat ennenpitkään vastaan.Täälläkin takavuosina toimi metsäpalveluyrittäjä,joka välitti puuta tuotantolaitoksille.Maksoi kilpailukykyistä hintaa,mutta alle viidessä vuodessa noutaja konkurssin muodossa lopetti homman.
Metsäteollisuuden asema on verrattuna metsänomistapuunmyyjiin ylivoimainen,joten pystyy hallitsemaan ja tarvittaessa sanelemaan keneltä puuta vastaan ottaa.
