Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Yleensä isoihin heittoihin on omat syynsä:Onko leimikon pinta-ala oikein ,arvioidut motit hehtaarille ja puiden laatu,joskus hyvältäkin näyttävä kuusikko tarkemmin ylöspäin tutkailtuna paljastuu mutkaseksi ja poikaoksien pilaamaksi.Tuliko motteja kokonaisuudessaan lähelle arviota,vai tukit hupeni ja kuitu turposi arviosta.
Oliko yhtiö jolle myit isompi toimija,vai jopparin yhtiö?.Isot vakiintuneet valtakunnaliset firmat ovat oman kokemukseni perusteella luotettavia.Suhdanteet väliin hiukan laatukriteereihin ja katkontaan vaikuttaa.Kuusitukilla on nyt kohtalaisesti kysyntää,joten kyllä kuiduksi teon syy/motiivi muualla.Oli kai aukkohakkuu,jos harvennus silloin saattoi parhaat tukkipuut todennäköisesti jäädä kasvamaan ja viallisia tuli harvenuksessa kaadettua,joista kuitua tulee.
Hakkeella torppa lämpiää,hakerankaa kahden vuoden varasto.Maalämpö asennus tilattu ,joten hakkeen käyttökin parinvuoden päästä pienenee.
Uunipuita liiteri melkein täynä ja hellapuita entinen hevostalli laipiota myöten täynä.Joiden kulutus nykyään pientä,eniten kuluu rantamökin saunan kiukaan alla ja takassa.Eiköhän varasto näiltäosin 15 vuotta ainakin piisaa.Puu muuten ihan ok,mutta roskan mujua aina lakaistavaksi karisee lattioille.
Rajalinjat ovat tosiaan usein umpeen kasvaneet ja joskus paras metsä rajalinjalla.Vanhoilla konsteilla pääasiassa selvitty.Maassa olevat piikkilangat yleensä avittavat pyykkien löytymistä näillä seuduilla.Myös vanhat ojat usein rajalinjalla,tai sijansa vieressä.
Viime vuonna naapuri oli lainannut työnantajaltaan tarkan gepsin,jolla paalutti n.100 m välein puolentoista kilometrin rajan.Paaluiksi kun laittaa muovi tai metalli putkia ,säilyy hyvin vuosikymmeniä.Myös viisarikivet löytyivät,kuten vanha samalien peittämä piikkilanka.
Sellu on tunnetusti suhdanneherkkä ja nyt katetta jäänyt hyvin.Öljy ja metallit romahtaneet hinnan suhteen maailmalla,onko sellun hinnan romahdus tulossa saman kaltaisena kapasiteetin ylittäessä ilmeisesti tulevaisuudessa kysynnän.Veikkaukseni on kyllä ja silloin voi unohtaa lisäsellutehtaat niin Savossa,kuin muuallakin pitkäksi toviksi.
Jos tila sopivalta etäisyydeltä myyntiin ns.käypään arvoon ,kannattaa yleensä pyrkiä ostamaa,ei välttämättä kohdalle monasti tule. Kyllähän nyt on ilmassa epävarmuustekiöitä tavallista enemmän.Uskon havutukkien latvaläpimitan nousevan,kun biotehtaat käynistyy,muutoin kuitua ei markinoilta tule.
Firmat eivät tule kuitupuun hintaa suuremmin nostamaan,ehkä neljännesvuosisadan kestänyt hinnnan lasku päättyy.Samoin on tukin hinnan laita,joten järeänkin tukkipuun hinta ei suuremmin tule nousemaan,vaikka läpimittavaatimusta parilla sentillä nostettaisiin.Kyllä puunkasvattaja tulee häviäjä olemaan,joten se on syytä ottaa huomioon.
Metsätilan ostajan markkinat eivät arvioni mukaan tule tämän hetkisestä huonontumaan,joten muutaman vuoden päästä todennäköisesti ostajan kannalta parempi hetki tilakauppoihin.
Ammatti Raivoojan kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta,kannaattako ostaa metsäpalstoja.28 vuotta sitten ostin ensimmäisen,keskimäärin olen yhden vuodessa ostanut,parhaat kaupat 90-luvun laman aikana tein pääasiassa velalla.Kokemuksesta kolmenkymmenen vuoden ajalta sanoisin,tähän asti on kannatanut,joskin viimeiset 10-vuotta hinnat karanneet,etenkin kantohinnoista.
Oman käsitykseni metsätilojen hintojen kehityksestä riippuu enemmän tarjonnan määrästä,kuin puun hinnasta.Jos tilojen tarjonta jatkaa lisääntymistään markkinoilla,silloin hintakehitys alaspäin.Tunnen metsänomistajia joille kuluneet vuosikymmenet metsätilat ovat olleet myyntihetkellä liian kalliita.Nämä metsänomistajat ovat yleensä perineet mannut tai edullisesti sukupolvenvaihdosessa maataloushuojennuksien avittamana.
Sukulaiset eivät ole minulle maitaan myyneet,joten vapailta markkinoilta on joutunut markkinahintaan ostamaan.
Tilan puusto n.100 kiintoa/ha,joka on lähellä maan keskiarvoa,joskin Hämeessä ovat puustoisempia.Uudistuskypsät metsät näköjään jo rahoiksi laitettu,muutoin kehitysluokka ja tukki/kuitu jakauma melko hyvä myytäväksi tilaksi.
Olisko arvonkorjauksena käytetty 25%?,jonka jälkeen saturainen on käyväksi arvoksi tullut.Kolmetonnia hehtaari hinnaksi,jos tilalle on hyvä tie ,ei suontakainen syrjäinen tila,niin ostaja tuolla hinnalla todennäköisesti löytyy.
Maan viljavuuden huomioiden ,ei sentään kalliojoutomaata ja jos sijainti autolla perille,sopivaksi hinnaksi sanoisin 90 000 €,jolloin 30€ puumotille tulee.Usein hinta nousee tarjouskaupassa,eli jos on ostajan rajatila,on todennäköisesti syytä tarjota väh.110 t,jottei vuosia myöhemmin tarvitsisi jossitella,etenkin jos rahat valmiina 0-korolla pankkitilillä.
Etelä-Savossa on vuosia metsänraivausta ruskettunut etelän mies tehnyt,muistaakseni Keniasta lähtöisin.Itse uskon maahanmuuttajien joukosta löytyvän työtäpelkäämättömiä metsänraivaajia.
Sopeuttamista ja koulutusta täysin vieraisa maisemissa oleva varmaan vaatii huomattavasti enemmän,kuin metsän keskellä kasvanut kantasuomalainen.Kyllä kesäkelillä lumivapaassa metsässä on toista,kuin lumisessa vitelikössä,itsekkään en mielellään lumia niskaani nykyisin mene sydäntalvella tiputtelemaan.Odotan metsän puhdistavaa uuden vuoden suojaa.
