Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Lahoa näkyi kuusen kannossa olleen, oikea toimenpide. Ilmakin vaihtuu paremmin, kun vesistöä kohti tehty linjahakkuu. Hiukan vielä kaatajan harjoiteltava, ennen kuin alkaa ammatikseen kaatourakointia tekemään.
Meillä on isohko leimikko useamman tilan alueelta, aikomus on käyttää ostajaa maastossa kuun vaihteessa. Viime vuotenakin leimikko oli valmiina odottamassa h- hetkeä. Täällä ainakin yhtiöillä hakkuut olleet kesäleimikoissa ja varannot alkavat olla hakattu. Uskoakseni kuukauden parin aikavälillä on myynnin paras hetki. Viime vuotena osuin nappiin, kuusitukistakin tuli latvusmassoineen satanen motilta. Me on tehty niin, että odotettu niin kauan, kun hinnat eivät ainakaan laske. Tämä tapahtuu niin, että kun ostajalle tulee ylempää ilmoitus hinnan laskusta, niin kauppa lukkoon ”sovitun” mukaan. Ei hän tämä ole monellekaan mahdollista, mutta meille on.
Vaihtoehtoisessa totuudessa jk on ainoastaan kannattavampi. Kyllähän rehevillä etelän ja keskisen Suomen jaksollinen on omaa luokkaansa. Asia erikseen kelttumaat, huonokasvuiset suot ja kun tarpeeksi pohjoiseen mennään kannattavuus muuttuu panostukseen nähden. Kuusiuskossa tässä yhä elellään, kun ainakin tähän asti homma osapuilleen Kuusiuskovan kaavalla kasvaa puuta.
En hinnantarkistuksien varaan paljoa laske, kyllä ajoitus päätehakkuissa on huomattavasti merkityksellisempi hyvän taloudellisen lopputuloksen kannalta.
Kuten Makarov edellä Alveilla avittanut maakaupparahoitusta, niin mekin olemme tehneet. Tänä vuotenakin tammikuun alussa 50 000 euroa Alvi rahaa tuli tilille yli vuodeksi ”lainattavaksi”. Mitä ketjun otsikkoon tulee, taitaa olla uskon asia. Aidot itse hakkaavat metsänomistajat ovat melko harvassa, useimmiten urakoitsijat ainakin osin osallisina hankintapuissa.
Lunta en suuremmin kaipaa, pikkupakkasta voisi pitää. Talveen olen ollut tyytyväinen, joitain voi ahistaa. Nykyihmisillä ahistusta ja valittamista piisaa, peloista puhumattakaan.
Kyllähän totuus valitettavasti on sellainen, että ainakin 30 vuotta on puhuttu uusista puutuotteista arvonlisää tuomaan. Lopputulos on tähän päivää mennessä minimaalinen. Sellua ja lankkua ym. perinteisiä tuotteita metsäteollisuus valtavirtanaan euroissa tuottaa,
Mitä Metsälehden keskustelupalstaan tulee, aina se johonkin ketjuun siirtyy toisarvoinen suunsoitto. Minustakin olisi parempi, että olisi se paineenpurkuun yksi pelleketju potaskalle.
Kyllä tiedot olisi oltava 100 vuodelta. Täällä olen nähnyt jk apostolien kirjoituksia jaksollisen kasvatukset 40 vuotta tamppausta uudistamisesta. Silloinhan vain kymmenenvuotta on 50 vuodessa puunkasvua, joten jk voittaa. Tämän jatkuvan kasvatuksen ketjun voisi kyllä nimetä uudestaan: Jatkuvan jankkauksen ketju/ Jatkuva kasvatus käytännössä.
Ukrainan ja Yhdysvaltojen välinen mineraalisopimus ei ole sinänsä kahden tasavertaisen sopima kauppasopimus. Olen samaa mieltä muutaman muun kommentoijan kanssa, ettei tämä ehkä niin kauhea diili ole kuin ensi alkuun kuulostaa. Ukraina ei ole tähän päivään, eikä tämän jälkeenkään pystynyt/ pystyvä hyödyntämään jalometallejaan täysipainoisesti. Jos Venäjä olisi Ukrainan miehittänyt, kaikki olisi mennyt. Itä-Ukrainan rikkaille mineraali varoille on jo käynyt, kuin Suomen Petsamon nikkelille. Uskon USA;n nyt mineraalien osaomistajana puolustavan niitä Venäjän ryöstöltä diilin synnyttyä.
Kyllä ainakin Etelä-Savossa energiapuu kauppa tyssäsi ja hinnat kolmanneksen laskivat ken vielä ostaa. Eräs isohko energiapuutoimija ajaa toiminnan alas, kunhan saavat hakattua ostetut leimikot. Myöskin MHY:n korjuupalvelu energiapuun osalta kiintiöt täynnä. Kaupungin energialaitoksellakin ostettuna noin kahden vuoden varannot, jos seuraavat talvet vähänkään tämän kaltaisia.