Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Yhtiöt mielellään katkovat ja ajoittavat tukkipuut logistisesti itselleen sen hetkisen tarpeen mukaan.Hankintakauppapuissa tämä hiukan hankalampaa.
En ole tällä vuosikymmennellä hankintakauppoja tehnyt,ne vähät hankintapuut olen vakiostajalle käteikaupalla luovuttanut,kun näistä ilmoista ja talvista on tullut arvaamattomia.
Mitä hankintapuun hintoihin tulee,niin pystyyn on hintaa ainakin aukkohakkuussa tullut enemmän,kuin hankintatukeille tienvarressa.Mhy:n korjuupalvelu yleensä toimittaa tukit yksityisille sahoille ja kuitupuista on vuosittaiset sopimukset jollekin näistä kolmesta isosta yhtiöstä.Kun puuta on runsaasti tarjolla ,niin siinä myös osavastaus ,mistä tämä johtuu kysymykseen.
Odota vuosi,sinä aikana puu tekee uusia latvoja ylöspäin,joista sitten leikkaat monitoimileikkurilla ylimääräiset pois.Fiskarsin leikkurilla olen itse vahinkoittuneita tai haaroittuneita latvuksia ympärivuoden leikellyt.
Tyveen usein mutkaa tulee syntymään,mutta se pienempi paha,kuin jos kokopuu pilalle menee.Yllätävän syödystäkin taimikosta tyydyttävä metsä yleensä tulee,jos tuho ei ole totaalinen tai syönti tuhot vuodesta toiseen jatkuvaa.
Lakimuutos ei ole vaikuttanut metsänhoitomenetelmiin paljoakaan,samoin on omalta osaltanikin.Pienimuotoista jatkuvaa kasvatusta ole aina tehnyt,mutta ei siitä ole kuitenkaan mielestäni kannata suuremmassa mitassa tehdä.
Sopii harrastepalstalaisille ja kerman kuorijoille,jolloin saadaan hetkellisesti vähillä kuluilla isohkot tulot.Mutta lopputulos pitkässä juoksussa sama,kuin pakkasella housuihinsa pissiminen,ensin lämmittää,mutta sitten vilu ja pettymys lopputuloksesta paljastuu.
Kiinteistövero kunnille varmaa tuloa,koska kivijalalta rakennusta paha siirtää muualle.Myös ns.purkukuntoisista tönöistä menee täysivero,vieläpä autioista torpista korvenkeskellä vapaa-ajan asunnon taksalla,joten on esim. metsätilakaupoissa suorastaa rasite,tulee kallis taukotupa.Jätemaksusta ja kiinteistöverosta ei pääse eroon,kuin hävittämällä koko höskä.
Suomen metsätalous voi kohtalaisen hyvin,vaikka vuosikymmeniä on uskoteltu ja ennustettu auringonlaskun menneisyyden toimialaksi.Mitä tukiin tulee,niiden varaan ei pidä metsänomistajien tuudittautua.Ensiksi välikädet hyötyvät toisen mokoman,siksi niitä taidetaan osaltaan ylläpitää.
Byrokratian ja säätelyn rattaat niillä hyvässä rasvassa pidetään,mutta muutoin monesti lopputulos metsänhoidon saralla saattaisi olla pitkässä juoksussa parempi .
Lupiiniviljelyksiä meikäläisellä pellossa,josta ensin mullat kuorittiin ja taimet sitten istutin.Nyt kolmasosa alasta lupiinikukkapeltoa,nopeasti muutamassa vuodessa valtasi itselleen kasvutilaa,mutta eiköhän kuuset aikanaan kurissa pitänee.Kyllä jättipalsamikin uudistusalalle asutuksen luonna tuppaa tunkea ja taimia sokaista,ei siinä kitkutalkoot paljoa auta.
Ei ole neuvoja ja niksejä annettavana meikäläisellä.Rehellinen vastaus hirvijen karkoitukseen kohtalaiseilta tiluksiltani,suuremmassa mitassa käytännössä melko mahdotonta.Joten itse olen alistunut asian tilaan ja olen metsänhoidollisin ratkaisuin pystynyt minimoimaan hirvituhot.
Hoidetut ,peratut taimikot,koivua ainoastaan asutuksen lähelle ja kuusi puuta on ollut istutettava enemmän,mitä ilman hirvieläimiä olisi ollut aikomus.Lopuksi vanha totuus,metsästäjä liipasin herkässä maastoon ja lupia runsaasti niin kyllä asiat alkavat hoitua,ettei susia tarvitsi hirvikannan harventamiseksi seutukunnalle odotella.
Kyllä maanmittauslaitos homman hinnoittelee melkohintavaksi,tonni kyllä helposti menee .Paljon riippuu naapurimaanomistajasta miten homma hoituu.Jos myötämielinen ,auttaa hommaa kummasti.Maapohjakorvaus olematon,odostusarvokorvaus kasvavasta taimikosta ja nuoresta metsästä tekee huomattavasti enemmän.
Kyllä tierasitusoikeuden olisi oltava 10m,eikä esim. 6 metriä,jotta maanleikkaukset ym täytöt pystyisi tekemään ja tukkilaanille omalle maalle tukkiauto pääsisi.
