Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kerran minäkin keräsin asfalttipihalta ämpärillisen ja toisen kotoa vesirännien syöksytorvien juurelta.Kylvin samana syksynä muokatulle maale,loppputuloksena en kyllä ole huomannut sen enempää taimia kuin muuallakaan.Koivua kyllä hyvän siemen sadon jälkeen muokatuille aloille ilmestyy pienellä viiveellä. Routivilla maa-aineksilla tuppaa taimen alut hävitä.Koivun kylvön osalta luotan luonnon kylvökseen omana kokemuksena.
Meikäläinen alle tonnilla itse istuttaen uudistanut ja rahatkin metsästä tulleet.Risurahat ja bonukset valtaosan hehtaarilta saanut,samat rahat sitten kaivurille ja taimitarhalle laskun maksuun menneet.Laske siinä sitten korkoa aukon risuille.
Tyhjästä olen aloittanut ja mitään en mukaani saa,mutta on mukavampi elellä kun ei ole enään ihan tyhjätasku .Ja maanomistajasta pääsyt hiljalleen metsänomistajaksi,kun on kasvanut puuta melkomukasvasti omaksumillani opeilla.
Lenni ja liki neljätuhatta kirjautunutta voivat kirjoittelemalla vapaasti,mutta mielipiteet avat usein vaihtelevaisia.Jos heti ottaa nokkiinsa vastauksista,niin kannattaa suorittaa itsetutkistelua.Itse olen muutaman vuoden palstalla ollut,palsta mielestäni kohtalaisen hyvä.
Hirviä,myyriä,susia ym.vilisee,mutta niiden kanssa on elettävä ,on sitten täällä palstalle,joskus myös siellä metsäpalstallakin.Esimerkiksi Jesselle sisukkuus mitalli paikallaan,usein näköjään teilatuksi tulee,mutta liikelämässä olevana tottunut sietämään ja alhaisiin pisteisiin sopeutunut suuttumatta,
Metsässä piisaa tekemistä,eli jos uudella metsänomistajalla tekemisen puutetta niin omassa metsässä kyllä aina jotakin käpsimistä on.Parikymmentäkin vuotta kun puuhastelet,suoritat jk-hakkuita ym. pystyt kirjoittamaan omistakokemuksista ,niinkuin moni meistäkin.Itse annan kirjoittajien omille kokemuksille toisenlaisen arvon,kuin jostain kopsattujen .Tanelin tavoin viimeisiä harsittuja metsiä hakkuutettu,joista havainnut parhaiden puiden kadon seuraukset,harsittu mikä harsittu,eikä se muuksi muutu.
Ostotiloistani eräskin,jolla istutukset aloitettu ennen sotia minun mieleinen puunkasvutehdas ,jonkin mielestä yksitotinen puupelto.
Meillä 40 vuoden ajalta kotitilalta yllä puukaupat eritelty mitä myyty,eli tukit,propsit/parrit eritelty, yksikköhinta kirjattu,muttei yhteen laskuja suoritettu.Tänä aikana vajaan 40 ha alueelta hakattu n.10 000 kuutota puuta, valtaosin uudistushakkuuta.Tukkiosuus jäänyt alhaiseksi,osapuilleen n.60%.
Metsät olivat vanhoja harsittuja kaskimaita 3/4 osaa,joissa valtapuuna hieskoivua,ulkopasta harsinnan jälkeistä kuusikkoa ,100 vuotiaana puolen kuution puita.Tilalla oli v.1938 suoritettu suuret harsintahakkuut kookkaan navetan rakennuskustannuksien kattamiseksi,silloin meni honkapuut isäni kertomuksen mukaan.Sodan jälkeen vielä harsinta jatkui,kun sota vei kaksi veljestä talosta ja taloudellinen tilanne oli tiukka.
Tilan ensimmäinen aukko ,sähköaukko tehty v.1972 ,jonka jälkeen metsät uudistettu jaksollisella kasvatuksella.Oma kokemus näistä harsituista metsistä on vakuuttanut,että jk-kasvatus ei pitemmän päälle ole kilpailukykyinen puuntuontanto malli ,jos paras taloudellinen lopputulos omistajalla metsistään tavoitteena kuten itselläni.MTK:n Maakansassa syksyllä ollut kysely taisi olla väärään aikaan hiukan johdattelevalla kysymyksen asettelulla toteutettu kysely.Todelliset vastaukset olisi tullut silloin,kun posti oli tuonut viimeiset pakolliset metsänhoitomaksut maksettavaksi.
Sama jatkuu nyt,harva varsinaisesti eroaa uskoakseni eroilmoituksella,veikkaan 5-10%.Mutta keväällä kun uudet vapaa ehtoiset jäsenmaksut posti kantaa alle puolivuotta edellisestä maksusta tulee runsaasti ns.hiljaisia eroja.Suomeksi jättävät vain maksamatta,vai mitä tuumaa 10 ha:n omistaja,jonka maksu jossain yhdistyksessä nousee toiselle sadalle, edunvalvontaa ym.hyvää.
Mhyt ovat menestystarina,mutta nyt kyllä joutuivat MTK:n valtaamiksi,maksajan osaan,vailla todellista vaikutusvaltaa järjestössä.Tämän tuloksena vaara leimautua pelkäksi tuottajajärjestön edunvalvojaksi eli holhokiksi.Toivon ettei näin käy,vaan metsänomistajan etu olisi myös tulevaisuuden metsänhoitoyhdistysten tärkein päämäärä.
Pihkatapin kanssa samaan päätelmään tullut nm.uudehkon metsänomistajan johdattelevasta oman uskomuksen syöttämisestä oikeana totuutena.Taitaa olla tosiaan kirjoittaja viher jk;n perimää omaava ”höhheli”. Meikäläisen tasaikäinen metsikkö tuottaa kasvatuskierrossa valtaosin tukkia,jos jk-kasvatuksessa samassa ajassa tukin osuus vielä huomattavasti korkeampi,niin ei Suomeen sellutehdasta sitten taida tukkipuita varten kannattaa rakentaa,jos pelkkää sahapuuta alkaa uusilla opeilla kasvaa.
Meikäläisen tasarakenteisen metsän alku tulee täydellisestä taimikosta.eli kyllä taimia on valoa ja lämpöä vastaan ottamassa piisaa.Myös alkukasvu ripeää,että metsä heinikon yleensä voittaa nopeasti oikein tehdyn muokkauksen jälkeen.Vanhat peltoheitot omalukunsa,joissa heinikot voiton helposti vie,jollei uutterasti heinää. Humusta heinistäkin maatuessaan tulee,eikä happamoidu kuten jk- kasvatuksen havunneulaskierossa .Uskon myös jalostettu taimiaines antaa paremman kasvutuloksen,kuin harsitun metsän maatiaispuun siemenestä takapäiväisessä kasvupaikassa pinnistävä.
Samoja aatoksia itsellänikin,Jesse vei sanat ,joita jeesattava.Venäjä kyllä muutamassa vuodessa nousee,yksinvaltainen hallinto pystyy tarvittaessa nopeampiin korjausliikkeisiin kuin Suomi parin viime hallituksen aikana.Jos Sipilä tulevana yrittäjälähtöisenä pääministerinä saisi aikaan talouden korjausliikkeen ,muutoin köyhtyminen jatkuu.Metsänomistajien kannalta sahatavaramarkkinat ratkaisevat ,miten kantohinnat kehittyvät.Tukkipuulla tili yhä tehdään.kuitu ja energiapuu iso pino,pieni tili oma kokemus.
