Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Valtiolle vuositasolla 20 milj. euron kustannuksesta, joka toteutuessaan 75 % metsävähennyksenä nosto nykyisestä aiheuttaisi. Itseäni kiinnostaa erityisesti, tuleeko se korotus toteutuessaan taannehtivana. Edellisen kerran kun metsävähennys nousi 40%;sta nykyiseen 50% , korotus oli taannehtiva. Viime vuotena ostettiin metsään kohtalaisella summalla. Mitä vaikutuksia mahdollisesti toteutuvalla korotuksella on, niin eiköhän se hiukan hintoja jälleen nosta. Eli osa hyödystä valuu maansa myyville, näin uskoakseni on nykyisen aikaan käynyt. Parantaa muiden ostajien mahdollisuuksia sijoitusrahastoihin nähden metsätilamarkkinoilla.
Itse olen nopean kierron kannattaja. Kyllä kuusikossa lahoprosentti saattaa nousta ja nouseekin suhteessa iän myötä. Menneenä vuotenakin hakkuutettiin voimakkaasti, sillä hinnat olivat keskimääräistä korkeammalla. 60 vuotta 350-400 mottia päätehakkuu on oma aikajana. Sitten uutta tilalle kasvamaan, samalla saa käyttöpääomaa. Me olemme vapautuneet pääomat pääsääntöisesti laittaneet metsään takaisin ostamalla metsää . Näin kasvumotteja tulee vuosivuodelta lisää, semmoinen kehitys meillä.
Niin maan viljavuus, kuin urakat vaihtelee. Veikkaan muokkaamattomaan maahan istuttajat pienillä tiluksilla pienimuotoista hommaa tekevän. Ensikeväänäkin itsellä ja tilayhtymällä metsän istutusta n. 30 ha. Osan metsäpalveluyrittäjä istuttaa, tokkopa tulisi mieleen muokkaamattomalle istuttaa. Tämän lisäksi viime vuotena osteluilla tiloilla erilaisia peltoheittoja haastavia n. 15 ha istutusohjelmassa. Olen minäkin vuosien saatossa kuokan kanssa muokkaamattomaan istuttanut. Muokkaamattomia istuttanut muutamia hehtaareita, muokatuille taasen kolminumeroinen hehtaariluku. Joten onhan sitä 37 vuodessa jo nähnyt, mitä ja miten taimikko syntyy.
Kyllä kaskimailla vatukko väliin parimetristä, etenkin jos hakkutähteet jätetty. Olen tyytyväinen nykyiseen aikaan, jolloin hakkuutähteillä saa maan muokattua ja taimet maahan. Jos vähänkin isommat uudisalat, niin kyllä muokkaus on välttämätön toimenpide. Rikottuun maahan tulee luonnontaimia, havumaton sisään laitetut taimet vaarassa joutua kirpan suihin. Ei ehkä tulee heinää muokkaamattomaan, muttei avuksi luonnontaimiakaan suuremmin. Pihlajaa näkyy yhdenkin naapurin muokkaamaton hakkuualue viidessä vuodessa puskevan metsäksi. Muutama hirvenkaluama mäntykin näkyi olevan, säästölle hintaa mielestäni tulee.
Hiilinieluhömppä on tyypillistä EU:n ja oman lainsäädännön aikaan saamaa keitosta. Suomella on luovutetussa karjalassa puuttuvat hiilinielut, siellä hakkuut siirtyneet tälle puolelle. Siellä on jo 80 vuotta tehty ennallistamista, joten Putin saattaisi antaa laskennallista hiilinielua mahdollisiin sakkomaksuihin pakotteiden poistoa vasten.
