Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Jos rehevää maata,niin oma kokemukseni ,kyllä kerran raivattava,jotta vesakko asettuisi aloilleen.
Kysyisin käviköhän palkkaamasi valvoja ollenkaan hakkuuta valvomassa.Itse veikkaisin ,että valvoi pöydäntakaa,jossa laskut kirjoitellaan.Jos hakkuu oli pienehkö,niin joutuisa motokuski puolessa päivässä parturoi kuvion,joten ei valvojakaan ehdi piipahtaa hakkuulla.
Oma valvonta varmin,etenkin lomaviikoilla ja viikonloppuhakkuilla ei ole motokuskien mukaan Mhy:n toimihenkilöitä näkynyt,jälkikäteen mittalistaa sitten vilkaisevat ja katkonnan ym. valvonta suoritettu.
Pois jousi turha paperien pyöritys,ei taimet ole kaivanneet perustamisilmoitusta,hyvin kasvaneet ilmankin.Itse en ole ilmoituksia kymmeneen vuoteen tehnyt vastalauseena erääseen metsäkeskuksen rauenneeseen syytteeseen.Tulihan postissa välin puolitusinaa kirjettä,joissa vaadittiin selvitystä onko uudistamisvelvoitteet hoidettu.
Väliin postitin,väliin heitin roskiin,saivathan käydä maastossa katsomassa ensiluokkaisia taimikoita.Laki kun ei määrännyt rankaistusta ilmoittamatta jättämisestä.Joten pidän lakimuutosta järjen voittona.Ihmehtelen lepikko ym rääseikköjä,joihin ei ole nytkään istutettu ,vaikka hakkuut tehnee viime vuosisadalla,onkohan tietokatkoja vai mikä syynä.
Itselläni eilen moto sai hakattua leimikon,ostaja S-E,mutta tukit eivät menneet omille sahoille.Kaupassa oli sovittu min latvaläpimitaksi 16cm,hakkasivat 14 cm,joten tukkisaanto oli hyvä.Kuitu asiallista rimppaa,joukossa tietysti jokunen raakkitukki kuten yleensäkin.
En omalta osaltani vähättele Mettämiehen taikka muitakaan tapauksia,mutta omalle kohdalle ei ole räikeitä tapauksia yli 20 vuoden aikaan sattunut,tukkipuutakin viisinumeroiset kuutiot myyty ja itse olen kaupat tehnyt ja valvonut.
Eipä olisi tainut viikon loppuna hakkuun valvojaa näkyä,vaikka olisi valtakirjakaupalla myynyt.Kyllähän asia niin on,että itse puolensa pidettävä,ei sitä toinen yleensä tee.Kehityskelpoisuus tyydyttävä ja ikää 90v,suosittelen päätehakkuuta.Itselläni kymmenkunta vuotta sitten samanlainen tilanne,Mhy toimihenkilö olisi harvennuttanut,mutta päädyin aukkohakkaamaan,vuosilustot olemattomat olivat tupsulatva männyissä ja 100v ikääkin rimppana tukkipuilla oli.
Nyt paikalla hyvin elinvoimainen männyntaimikko,joka tuli itsekseen ojitusmätästyksen jälkeen .Ja kasvu toista,kuin jos olisi viroitellut riukumetsää.
Metsuri motokuskin kanssa samaa mieltä,tukin ja raakkitukkikuidun ero usein pieni,kuin veteen piiretty viiva.Mutta jossain laaturaja kuljee ja joskus motokuskille tulee arvionti virhe,suuntaan tai toiseen.
Sitten kun pöllejä kentällä syynätään,silloin laatu kyllä selviää.Jos konekuski motonkopissa vallan pölkkyjä rupeaa apteeraamaan,niin päivätuotos kyllä kuutioissa hupenee,jolloin kannattavuus koetuksella urakoitsijalla.
Jopparit takavuosina olivat omalukunsa,ensin kova yksikköhinta,mutta sen jälkeen usein lopputulos lähempänä Petrin päätelmiä.
Oma kokemukseni,jos männyn taimikossa lehtipuuta,niin kyllä hirvet siellä viihtyvät toisemmin,kuin peratussa taimikossa.Jos lunta on paljon,niin asettuvat talvilaitumilleen,jolloin tuhot keskittyvät .
Papparaiset täällä viellä hirviä jahtaavat,kun ensin valkkasivat ,eivätkä ampuneet.Nyt osa kyllästynyt jahtiin,niin muutama pyssyineen enään metsällä ,taitaa katajia syömään joku lupahirvikin jäädä.
Venäjällä on kaikki suurta,metsätkin yhden omistajan.Ja pinta-alaakin on ruhtinaalisesti ja Karjalan kanssa liikaakin.Hyvä esimerkki eroista,jotka erilainen hoitokulttuuri kärjistää.
Myös omistusrakenne toisenlainen,johon Hermannikin viittaa.Käsittääseni meillä valtaosa maata omistavista metsänomistajista tulee jatkamaan hyväksi nähtyä kestävää metsätaloutta,joten suureen huoleen ei taida olla aihetta.
