Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Puun hinnan todellisuudessa on tähänkin asti markkinavoimat määränneet.Puukaupan kilpailutus muutaman euron lisän tuo,mutta Mhy tai edunvalvojat eivät oleelisesti pysty hintaan pitemmän päälle vaikuttamaan,mutta esim.M-G jo paljon enemmän jos haluaa.Kolme suurta metsäyhtiötä ovat käytännössä ne,joilla vaikutus suurin kantohintoihin.
Monet kaljulaikkuset risuparrat vihreiden riveissä,entisiä vallankumouksellisia kommunisteja.Usein itsellä vähän maallista,joten suojeluvaltausta omistavan kansanosan omaisuudesta vyöryttävät.
Onko Santulla tarkempaa tietoa,mitkä syyt johtivat toiminnanjohtajan vaihtamiseen?.Kokemuksesta tiedän,että kynnys melkoisen korkea tehdä vaihdos ,syyt yleensä painavia.
Ministeri Koskinen puhui asiaa,johon metsänomistajienkin helppo yhtyä.Täysin päinvastaista edustaa vihreät,olisiko heille kotoisampi ja luonnonläheisempi paikka esim. Venäjälle nykyisin kuuluva Karjalan alue.
Jos ötökät ovat selvinneet tähänkin asti ,niin eiköhän ainakin lahopuiden takia jatkossakin.Sotien jälkeen lahopuut taisivat köyhässä Suomessa olla kerätty pirttien lämmitykseen ja kuivaset myyntiin tai omatarve sahapuiksi.
En usko että Metsänhoitoyhdistykset markkinat menettää,mutta markkinaosuutta kylläkin.Tulevaisuudessa toiminnanjohtajankin hankittava palkansa töillään,eikä metsänhoitomaksulla palkatiliä suoriteta.
Meidän Mhy:ssa johtajan palkka saadaan valtaosin maksettua hänen kiinteistövälityspalkioilaan.Jos Mhy;t pystyvät tehostamaan kannattavaa liiketoimintaa,sellaiset selviävät.Mutta jos yhdistyksen nettotuloista puolet tulee metsänhoitomaksusta nytten,niin kyllä totinen paikka pian käsillä.Yt-neuvotteluja voisi ounastella,jos arvata saa.
Yhdistyskenttä tällähetkellä MTK:n jäsenyys asiaa ihmehtelee ja muutoin lakiratkaisuja epätietoisena odottelee.
Saman olen merkille laittanut,Harjavallan Jesse kylläkin vauhdissa,mutta muut kantapalstalaiset hiukan huilailevat.Vuosi palstauudistuksesta tulee täyteen loppukuusta,kahdentuhannen kirjautuneen rajapyykki rikkoutunee sitä ennen.(nyt1996 kpl).
Aktiivisia taitaa olla palstalla 1% verran,mutta ainakin kasvuvaraa reservissä lukujen valossa.Kevät odotellen ja toivotellen Metsäkupsa.
Saman olen huomannut,vain Harjavallan mies kantaväestä vauhdissa.Loppukuusta tulee kuluneeksi vuosi palstauudistuksesta,näkyy kahdentuhannen kirjautuneen rajakin olla käsillä.Ei tullut kerihankia,mutta kevät lumet sulattaa jolloin hoitotyöt kutsuu.
Kääntömätästys hyvä rehevillä vanhoilla pelloilla.Pellon metsitys on usein työlästä ja myyrä ym. luonnon vastoinkäymiset koettelevat.Mutta sitkeys palkitaan,itselläni peltojen metsityksestä 25-vuoden kokemus,metsitettyjä peltoja ja hakalaitumia kolmisenkymmentä hehtaaria.
Olen joitakin peltoja joutunut 3 kertaankin istuttamaan ja heinäystä niissä sitten piisannut.V.2008 myyrät söivät 10 ha alalta kuusentaimet,niissä sisua koetellut.Ainoastaan pari suopalstaa jäänyt taimikko välttäväksi,muutoin hyviksi luokiteltavissa.
Mtk ainoa varteenotettava organisaatio,josta mahdollista luoda myös aito metsänomistajan edunvalvoja.Santtu kiteyttää hyvin tämän hetkisen ongelman:Mtk järjestön tämän hetkinen toimintakultuuri ja hallinto ei sovi metsänomistajien enemmistön arvomaailmaan.
Metsäjäsenet ovat niitä,joille se on sopinut,onko heitä enää kuin reilu 6 tuhatta?.Tämä asia olisi Mtk;ssa ymmärettävä ja ryhdyttävä radikaalisti myllertämään järjestöä.Myös Mhy.n olisi tiedettävä,paljonko metsänhoitomaksusta tulevaisuudessa menisi Mtk:n edunvalvojille.Jos maksut nousevat,jäsenet eroavat yhdistyksistä.Heitäkö sitten leimataan vapaamatkustajiksi ja pidetään alempiarvoisina metsänomistajina.
Hiukan on tilakauppojen määrä hiipunut,mutta otsikko ei vastaa ainakaan Eteläisen Suomen tilannetta.Kysyntä monin kertainen tarjontaan nähden.
Hiluxmetsuri oikeassa vapaiden markkinoiden tilojen osalta,ovat keskimääräistä kalutumpia myyntipuusta,mutta usein vitelikön tapaista runsaasti.Maa vaihtaa omistajaa valtaosin sukulaisten kesken.