Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Vihjeeksi siellä ikkunoiden läheisyyttä vältettävä, muutoin voi pudota.
Kyllähän tämän ketjun aloittaja näyttää olevan , kuin vasta johonkin lahkoon liittynyt fanaatikko. Kymmenen vuotta sitten herätyksen saanut, siitä lähtien tamppaus uskoa levittänyt jatkuvan humpuukin sanansaattajana. Tietysti jos lapissa tilukset, niin sitten hiukan totuuttakin siteeksi on. Muutoin vaihtoehtoisen totuuden saarnaaja, jolle muut vääräuskoisia hölmöjä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Siltä se ainakin näin eteläisen suomen metsänomistajalle näyttäytyy. Jokaisella oikeus omaan mielipiteeseen, mutta tolkku tuputtamisellakin ja saman jankkauksella syytä olisi olla.
Jatkuvakasvatus on kuin maatiaislajeilla viljely, sadot pieniä, joskin taudin kestävimpiä. Jos parasta taloudellista tuottoa tuottokykyisillä mailla haetaan, niin ei kahta sanaa kumpi antaa paremman lopputuloksen. Saahan sitä omassa mielessään muuta uskotella, kun aikansa tamppaus satua suoltaa niin ainakin itse uskoo siihen palstan perusteella. Herra Lähdekään ei ole tainnut vielä omaa metsää kokeisiinsa hankkia, vaikka taitaa iän puoleen ehtoo olla käsillä.
En tiedä muiden maiden viljavuutta, itsellä lehtomaista kangasta paljon. mu Itsellä jos varhaisperkauksessa jätät koivuja niin ylispuumetsikkö tulee väkisin. Minun kuuset ei metriä alkuun kasva, mutta koivut kylläkin. Kyllä se koivu suorittavan tapaan vaatii monta metriä vapaata, ettei havupuunlatvoja piiskaa.
Onhan sitä kaikkea kokeiltu, myös koivuja kuusien sekaan. Sopii omatoimiselle metsänomistajalle, mutta itse katsoin ettei hyödyt ole riittävät. Koivuihin tuppaa oksia tulla turhan alhaalta, olisi ehkä karsittava. Viimeisen koealan annoin naapurin poistella koivut pois, niin kuusikko ei kärsi. 20 vuotta oli kokeen kesto, enkä jatkossa tee. Sekametsä tulee kun istuttaa havupuut ja vanhaan tyyliin varhaisperkauksessa lehtipuu kumoon. Ihan pieniä voi jättää, muutoin luotan siementaimien vesoihin jotka näkyvät olevan terveitä.
Olen vuosien mittaan tehnyt vieraalle maalle teitä, jotta pääsen tiloilleni. Kulut olen vähentänyt kuten omalla maalla tehdyillä teillä. Jos täysin uutta , niin 15 % vuosipoistoina, jos on vanhaa tientapaista ollut, niin kunnostus kertapoistona.
Tietoimituksen haku usein vuodella melkein lykkää hommaa, joten olen koittanut asiat hoitaa ilman sitä. Jupesaa auttaa se , kun on joku kapea tieoikeus, niin silloin sen leventäminen onnistuu kyseiseen paikkaan. Jos pellon yli ei ole mitään oikeutta ennestään, niin siinä käy äkkiä niin, että tie tulee kiertämään pellon. Maanmittarilla on oikeus määrittää käytännöllisin tien paikka. On kokemusta tietoimituksista, useinkaan tieoikeus ei tule lyhyintä reittiä erinäisistä syistä.
En tiedä missä jupesan leimikko on, mutta Savossa joskus kateus astuu väliin. Yleensä jos euron motilta naapurille yhtiö /sinä valmis maksamaan, veikkaan luvan heltiävän. Rahalla yleensä taivaallinen voima, ellei jokin periaate tai vastaava esteenä. Tehtiin viime vuotena uutta tietä pätkä toisen tien viereen, vain ravioja / raja välissä, kun neuvottelut katsottiin toivottomiksi. Yleensä maanomistaja on hakijana rasitetieoikeudelle, ei yhtiö.
Taitaa olla maaperän ja kasvupaikan sijainnista johtuvia eroja puunkasvussa. Jk sopii heikkotuottoisille maille, jaksollinen reheville. Itsellä Etelä-Savossa maat valtaosin reheviä tuoreita tai lehtomaisia kankaita. Jolloin uudistamiskulut ovat suhteessa hakkuu tuloon matalahkoja. Usein latvusmassalla saa uudistamisen kustannukset maksettua, bonuksilla ensimmäinen varhaisperkaus. Sen jälkeen raivaus, joskus kaksi, niin uusi metsä kasvaa.
Jos täällä viimeinen aukko on tehty yli 45 vuotta sitten, niin jo sillä kuviolla on puuta kasvanut vähintään 350 kuutiota kyseisessä ajassa.
