Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Ajomatka merkitsee paljon, mitä ajo tulee maksamaan. Myös kuskeissa eroja paljonko tavaraa tunnissa tienlaitaan ilmestyy. Hakkuutähde on ainakin täällä hyvin kysyttyä, joten hintakin on suhteellisen hyvä. Olemme ajattaneet , tuntitaksa mehtäukon edellä ilmoittama oli.
Itse olin viime vuosikymmenellä pankissa asioinut laina asioissa viimeiksi, kun tänä vuonna kaksi tilakauppatarjousta yhtaikaa tärppäsi. Eipä se käynytkään puhelinsoitolla kuten ennen, jolloin rahat parissa päivässä tilillä. Ostettaviin tiloihin ei kiinnityksiä, vaan vanhat pantit olivat pankissa valmiina. Puolitoista viikkoa hommassa meni, kun veroilmoituksesta olemattomiin maatalouden poistoihin tarvitsivat tiedot. Marginaali oli 1,6% velattomalle. Puolet lainasta maksettu 3 viikkoa noston jälkeen. Tuttuni kun osti tilan, niin häneltä pankki vaati henkivakuutuksen, omassa tapauksessa piisasi metsävakuutus panttitilalle. Lopuksi totean, että nykyisin pankin riski on käytännössä minimoitu olemattomaksi metsätilakaupassa.
Kyllä epäilen muuta syytä taimikuolemien pääasialliseksi syyksi. Olemme aina pyrkineet ilman välivuotta uudistamaan, latvusmassat myyty kuusikoista aina. Toissavuonna istutetuissa 16 ha oli keväällä kuolleita taimia n. 1%. Yleensäkin taimituhot olleet muutamia prosentteja, pois sulkien v. 2008 suuret myyrätuhot, jolloin taimista häipyi n. 90%.
Pienin taitaa olla muutama motti, kun rajanaapurissa tekivät aukkoa, huomasivat aukon ja taimikkoni väliin jäävän rivin kuusia. Yhtiön ostaja otti yhteyttä ja oli reilu kaveri. Tilitti oma-aloitteisesti hankintahinnan kuiduistakin.
En ole nelosella alkaviin harvennushintoihin päässyt, vaikka mukana oli isot uudishakkuut. 38 euroa kylläkin saatiin ja jos siihen bonuksen lisää niin karvan verran auki jäi neljäkymppiä. Timpalla on ajoitus sattunut insinöörimäisesti nappiin.
Ohuita maastohousuja, joita olen saanut vain intialaisilta markkinamyyjiltä. Vanhoja farkkuja olen myös käyttänyt, myös vanhat kuluneet paidat olen sopiviksi havainnut. Kirpputorilta olen vaaleita kauluspaitoja ostellut myös. En kylläkään helteen kanssa kilpaile, jos mittarissa 25 astetta, olen päivän työt tulevaisuuteen siirtänyt.
Näinhän se homma taitaa mennä kuten Tolopainen Metsä Fiberin kurssista kirjoittaa. Metsäliitto on jo pitemmän aikaan ostanut osakkeita, joten siihen nähden kuvaan sopii erittäin huono osavuosikatsaus. Metsäteollisuudelle Suomi ei ole tällä menolla kovin houkutteleva, poliittisilla lakoilla on toimintaympäristön vakaus tuhottu. UPM on jo toimintansa pääosan jo maailmalle keskittänyt, Metsäliitto taasen on täällä kotomaassa haasteiden edessä jatkossa. Täällä ei ole tällä menolla oikein mitään kilpailuetuja, ellei meno muutu.
Ostettiin viime vuonna 0,4 ha palsta kolmella tonnilla. Ei ollut omistaja vuosikymmeniin palstalla käynyt, puita oli puolivuosisataa sitten viimeksi hakattu. Uudistettiin ala, reilu kymppitonni tuli puilla.
Hyvin on pahvilaatikot maastossa maatuneet. Olen muokkauskuoppaan polkenut, laittanut vielä kiven painoksi. Viimekeväänäkin edellisen vuoden laatikoiden viereltä löytyi korvasieniä. Jos tienvieressä istutus, niin olen lähimmät laatikot vienyt mukanani pois.
En usko suureen puunhintapiikkiin, sota päättyy Ukrainan osalta alueluovutuksiin. Länsi on asiansa munannut, ei mene kai Venäjän anastamia alueita aleta uudelleen rakentamaan. Ukrainalle taasen jäävillä alueilla eniten ovat voimalat ja sähköverkot kärsinee. Niiden korjaamiseen ei paljon puuta tarvita, kuin alemman sähköverkon pylväisiin. Itse en jää odottelemaan, vaan puut pinoon ennen vihersosialisointia.