Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kovin on äärilaidan näkemyksiä esillä. On tulkinta kysymys, mikä on voitto. Kokonaisuuden näkökulmasta Venäjä on hävinnyt sodan, vaikka sotilaallisesti todennäköisesti valtaa Donbasin ja Luhanskin alueet kokonaan valtavalla hinnalla. Venäläinen on sitkeä, niin ovat ukrainalaisetkin länteen verrattuna. Jos Mersun joutuu Ladaan vaihtamaan, he ovat semmoiseen tottuneet. Pitkässä juoksussa kehitysmaatalous idässä jatkuu hamaan tulevaisuuteen, sillä oma kansa on tottunut sellaiseen. Monelta Venäjä fanilta on jäänyt värillisten lasien takia huomaamatta se, että Atlantin takaa ratkaisevat paukut ovat loppujen lopuksi löytyneet. Venäjän voimavara on miehistön paljous, jonka ansiosta voidaan tekninen jälkeen jääminen korvata. Mutta maa riutuu, väki hupenee rintamalla ja kotirintamalla ,,vodka hetken lievittää.
Ostohenkilöstöä on moneen lähtöön. Nykyisin vaihtuvuus on lisääntynyt, kun tavoitteita on vuosi vuodelta hilattu ylöspäin. Sikarin kohdalle on sattunut ns. nappaskenkä ostaja. Saattaa jäädä ostokiintiöt vajaaksi, kun pöydän äärestä viestiä laittaa.
Mitenkähän on tamperelaisen taimet 11 vuodessa kasvaneet, joiden istukseen pottiputkia tässä ketjussa syvyyttä pohditaan.
Eikös kompromissi totuus ole se, että leimikon runkojen keskitilavuus on se, joka määrittää lopullisen korjuuhinnan. Mitä alhaisemmaksi se jää, niin hakkuutaksa kallistuu kuutiota kohden. Jos leimikolla joukossa sippimitat täyttävää, niin ne usein menee todellisuudessa ilmaiseksi, jos ne listalla hakattuina ovat. Siis jos kauppahinta muodostuu leimikon järeyden mukaan.
Oikeita lautasia ja mukeja/kuppeja on aina käytetty. Vain muutamia poikkeuksia on tehty. Mitä tulee puunhintaan, näkyi Maaseudun Tulevaisuus vihreää valoa puukaupoille piiloviestissään alkaneelle vuodelle näyttäneen.
En oikein ymmärrä mitä nettoa S S oikein hakee. Yleensä aina runkohinnoitellun leimikon kauppatapa on pystykauppa. Jolloin metsänomistajalle on yksi hailee, mitä korjuu maksaa. Yhdistyksen korjuupalveluna tai vastaavana myytynä asia sitten toisin. Jos myyt 30 000€ puuta, eikä sinulla vähennyksiä, eikä metsävähennystä, niin 30% – 5% yrittäjävähennys lopullinen netto. En ole hintaa rungoittain koskaan laskenut, kiintomoteilla sitä pelataan. Voihan sitä tietenkin laskea, että 200 lt. kuitupuu 25 € kuutiohinnalla tekee vitosen ja 10 lt mitat täyttävä sippipuu 0,25€ rungolta.
Eiköhän se viiden euron hinnanero vaadi jo melkoista kertymää jk-metsästä. Veikkaisin kunnon harsinnalla, kun parisataa mottia poimii, niin hinnat lähellä toisiaan. Se on sitten eri asia, millaiseen tuottokuntoon loppumetsällä jk väki pääsee.
Omat kokemukseni tukee Timpan ajatuksia. Ensiharvennukset olen pyrkinyt suorittamaan silloin, kun ostaja mieluusti ostaa. Eli mieluiten heti, kun on kelvollinen harvennukseen. Jos harvennusta liikaa myöhennetään, tulee kasvutappiota latvusten supistumisen myötä, myös hontelot puut myrskylle ja tykkylumelle alttiimpia.
Minä olen uskoakseni kohtalaisen hintatietoinen ja kolmen firman kanssa on jonkinlaisia kumppanuus/ jäsensopimuksia, silti olen viime vuodet asioinut vain yhden kanssa. Muutaman euron olisin varmaakin kilpailuttamalla voittanut, mutta uskoakseni lopputulos ei olisi ollut parempi. Luottohakkaaja, suhteet alueurakoisijan työnjohtoon ja firman puunostajaan antavat minulle uskoakseni semmoisen keskimääräistä paremman lopputuloksen puunmyyjänä. Aikataulunkin saan sovittua melkeinpä päivän tarkkuudella, joten ei se siitä paljoa paremmaksi voi tulla.
Aina olen ostajan kanssa maastossa käynyt, aikaa heiltä on löytynyt kyllä. Samoin kaupat tehdään nykyisin aina kasvokkain. Ammattikuski sitten metsäharvennuksen toteuttaa, enkä ole vuosikymmeniin relaskooppia nähnyt kuin metsätaitokilpailijoilla käytössä.