Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
<p>Aurinkopaneelien kannattavuus on niin ja näin. Itse olen asian ajatellut niin omalta osaltani enemmän ympäristö tekona. Puukin laskelma edellä vaatii etelälappeen , länsilappeella tuotto kolmanneksen vähemmän. Meillä samanlaiset laitokset siskon talon kanssa, vieläpä samaan aikaan asennetut. Niin on ollut hyvä seurata energiatuotantomääriä. Itsellä ensimmäisenä vuotena kannattavuutta paransi oleellisesti se. että oli halpa määräaikainen sähkösopimus ,kun taas ylijäämä sähkön pörssihinta oli kolminkertainen silloin.</p>
<p>Eilisessä Hesarissa hyvä kirjoitus Venäjän Karjalan sähköistä. Vieraili vuoden alussa kirjoittaja siellä 10 päivän ajan. Kuusipäivää olivat sähköt poikki, korjaajistakin huutava pula, kun osa siirtynyt paremman palkan perässä uusille alueille Ukrainalta miehitellyille alueille. Puu kaatuvat linjoille, myös maanteillä kaatuneita puita, mutta kun nipin napin väistämällä pääsee ohitse, ei ole kiirettä raivauksella. Sähkökin kallista tulotasoon nähden naapurissa, silloin kun sitä sitten saa. Itse täällä Suomessa olen tyytyväinen varman puoleiseen virran saantiin, joten ei sähkökulut ole talouden kannalta osaltani kovinkaan merkityksellisiä. Siksi en hypi pienehköjen säästöjen toivossa , samoin olen tarkemmat laskelmat jättänyt muiden huoleksi oleellisempien asioiden ollessa etusijalla.</p>
Pörssisähköä johtoja myöten tulee, enkä ole vaihtamassa määräaikaiseen sopimukseen. Tämä talvi ollut vanhanajan kylmätalvi, siispä talvikuukaudet on pörssisähkössäkin olleet viime talvea korkeammat.
Järvi-Suomen siirtomaksu on 4,71 snt/kWh, perusmaksu 3x25A 40.66 €kk. Eli n.500 euroa menee pelkästä liittymästä, juuri makseli sähkölaskuja eräässäkin mökissä oli sähköä mennyt näköjään viime kuussa 6.2 kWh.
UPM osakkeita ja Metsäliiton osuuksia ovat metsäyhtiöihin liittyvät pienehköt satsaukset sijoituspuolella itselläni.
Noinhan se menee kuten suorittava edellä jaksollisen kuusikon kierrosta kirjoittaa. Suomi on laaja maa ja olosuhteet vaihtelevat, mutta kuten aikaisemmin kirjoitin, en ole 30 vuotta miinuksella saanut menemään näillä leveyksillä. Minkä huonommat maat ovat, kuten pohjoiseen mentäessä jatkuvakasvatus on varteen otettava vaihtoehto. Täällä se on perillisten pettämistä ainakin taloudellisessa mielessä. Olen katsonut muutamia jk;n tapaisten hakkuiden jälkeisiä metsiä, oma vanhakantainen näkemykseni lopputuloksesta usein; raiskio. En sellaista kyllä ilkeäisi perillisille jättää levollisin mielin.
Kaupat ovat olleet muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen kuutioon.
Itsellä puukauppasopimuksissa 2 vuotta korjuuaika. Viiden viimeisen vuoden aikaan hakkuu yleensä isommissa kaupoissa tapahtunut silloin, kun olen toivonut. Jos on sovittu 10 arkipäivää korjuun aloittamiseen kaupasta, niin näin on päivän tarkkuudella myös tapahtunut. Kyseessä yksi suurista toimijoista, jonka alueurakoisijaan on suhteet kunnossa, joka mahdollistaa asioiden ripeän hoitamisen.
Ei ole kokemusta sukupolvenvaihdoksesta, siinä merkityksessä jota sillä tarkoitetaan. Vanhempani viljelivät pienehköä maatilaa, joka oli perikunnan nimissä. Perikuntaan ei kylläkään kuulunut isän lisäksi kuin hänen känäinen veljensä joka asui samassa huushollissa. Isoisäni kuoli 1936 josta lähtien tila oli perikuntana reilut 80 vuotta. Vasta setäni kuolema mahdollisti asioiden ja omistuksen järjestämisen, eli lunastin tilan itselleni.
Aina asioissa jotain hyvääkin löytyy, ilman tällaista taustaa en olisi ostotilallisena tänä päivänä . Kun on itse vapailta markkinoilta omaisuutensa joutunut hankimaan, niin se antaa oppia ja sitkeyttä.
Antille voisin neuvoksi antaa, että lähtee elämässään ajatuksesta omilla hankkeilla ja avuilla eteenpäin. Ei pidä jäädä ”panttivankitsi” , ei kukaan aikanaan mitään mukaansa ota. Tämä saattaa kovalta tuntua ja vanhempasi joutuvat sijaiskärsijöiksi. Joskin suoraan sanottuna he ovat aikanaan tehneet virheen , kun ovat suostuneet kyseiseen järjestelyyn.
Onkohan toinen pohjoisesta ja toinen etelästä. Etelässä jos 35 vuotta saa metsän tappiolla pidettyä, on aika tekijä. Puuta omilla tiluksilla helposti 300 mottia kasvanut siinä ajassa, parilla harvennuksella jo hyvään plussaan päästy. Mitä tulee jk-hakkuun puun hintaa, yleensä 10 %alhaisempi. Jos runsaspuustoisen kuvion puusaanto sata/parisataa mottia, silloin hinta samoissa tässä markkina tilanteessa.